Kaikkonen varoittaa valtion omaisuuden myynnistä – "Eikö Carunasta opittu mitään"

Keskusta

Hallituksen ei pidä antaa myydä kansallisomaisuutta noin vain, katsoo toiseksi suurimman oppositiopuolueen keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on hakenut eduskunnalta valtuuksia muun muassa myydä sijoittajille enintään 49,9 prosenttia VR:stä ja lentokenttiä hallinnoivasta Finaviasta.

Kaikkosen mukaan asia on merkittävä, ja keskusta haluaa siitä perusteellisen keskustelun.

– Kyse on sellaisista yrityksistä, yhtiöistä, kansallisomaisuudesta, jolla on suurta käytännön ja strategista merkitystä Suomelle. Ja keskustan suhtautuminen niiden myyntiin on kyllä kriittinen, Kaikkonen korostaa.

Hallitus on kiistänyt myyntisuunnitelmat ja puhunut pelkistä valtuuksista. Kaikkonen ei näitä selityksiä osta.

– Jos halutaan valtuuksia myyntiin, niin en oikein ymmärrä, mitä muutakaan varten niitä haettaisiin kuin sitä varten, että niitä ollaan joskus käyttämässä. Jos ei olla, niin ei tällaisia valtuuksia tarvita.

Orpon hallitus on valmistellut valtionomistuksen myyntiä saadakseen kokoon kolme miljardia euroa investointeihin.

– Voi kysyä, eikö tuosta Carunasta opittu mitään? Silloin myytiin iso osa suomalaisista sähkönsiirtoverkoista ulkomaille ja sittemmin on nähty, miten siinä kävi. Suomalaisista tuli maksumiehiä ja siitä asemasta on vaikea enää eroon päästä, Kaikkonen muistuttaa.

Kaikkosen mukaan on erittäin oikeutettu kysymys, miten maakuntalentokentille käy, jos Finaviaa myydään.

– Me keskustassa katsomme, että maakuntakentät tarvitaan. Koneitten pitää lentää Suomessa muuallakin kuin Helsinki-Vantaalla.

Keskustan konkarikaartiin kuuluva Kaikkonen on johtanut nyt puhetta puolueessaan noin puoli vuotta. Hän luonnehtii tehtävän vastanneen mielenkiintoisuudessaan odotuksia.

– Toki silloin kun tulin valituksi, sanoin että tässä on pitkä juoksu edessä ja mitään pikavoittoja en luvannut. Mutta sen kyllä vakuutin, että jos yhdessä isolla porukalla töitä teemme, niin kyllä luottamus siitä alkaa pikkuhiljaa rakentua.

Kaikkonen kertoo myös havainneensa tästä jo ensimmäisiä merkkejä.

– Mittauksissa on orastavaa nousua. Ja jotenkin semmoinen näppituntuma on, että yleissuhtautuminen keskustaa kohtaan on aikaisempaa myönteisempää. Ja ehkä vähän kateissa ollut itseluottamuksemmekin taitaa tehdä paluuta. Kyllä täältä vielä tullaan.

Kaikkosen johdolla keskusta on nostanut profiiliaan myös palkansaajien asioissa puolustamalla julkisen sektorin työntekijöitä hallituksen ajamalta vientivetoiselta palkkamallilta.

Julkisen sektorin palkansaajien puolustaminen on Kaikkosen mukaan yksi keskustalle sopiva rooli.

– Mutta minusta meidän pitää arvostaa tavallisia työtätekeviä suomalaisia ammatista riippumatta tai riippumatta siitä, onko kysymys julkisen vai yksityisen sektorin työntekijästä tai onko yrittäjä vai palkansaaja, hän täsmentää.

Kaikkosen mukaan keskustalla ei ole mitään hävettävää, jos katsoo, millaista jälkeä nykyinen hallitus on tehnyt. Sille kaivataan vaihtoehtoa muualtakin kuin poliittisesta vasemmistosta.

– Suomessa on liikaa synkistelijöitä, tarvitaan joukkue, joka pystyy luomaan paremman kuvan Suomen tulevaisuudesta ja osoittamaan tien siihen. Ja siinä on keskustan paikka, Kaikkonen näkee.

Kannatusmittauksissa oppositiopuolue SDP pyyhältää reilusti yli 20 prosentin lukemissa ja on tehnyt kaulaa pääministeripuolue kokoomukseenkin. Kaikkonen muistuttaa, että suurimpana oppositioryhmänä SDP saa keskustaa herkemmin ja enemmän näkyvyyttä.

– Ja hallitus lähtökohtaisesti saa aina paljon näkyvyyttä ja julkisuutta. Joudumme tekemään tässä ehkä hieman enemmän työtä kuin kilpailijat. Mutta ei meillä töitä pelätä, töitä tehdään, hän vakuuttaa.

Kaikkosen mukaan Suomessa on paljon puolueuskollisia äänestäjiä, mutta paljon niitäkin, jotka arvioivat äänestämäänsä puoluetta joka vaalissa erikseen.

– Uskoisin, että perussuomalaisia viime vaaleissa äänestäneistä aika moni on joutunut pettymään, tekemiset eivät ole olleetkaan sellaisia mitä lupailtiin ennen viime vaaleja.

Kaikkonen sanoo, ettei ihmettelisi EU-vaaleissa perussuomalaisissa nähdyn ”kotisohva-ilmiön” toistumista kunta- ja aluevaaleissa.

– Mutta toki toivomme, että sieltä kotisohvalta voitaisiin se johtopäätös vetää, että olisiko tuo keskusta sittenkin aivan järkevä ja vastuullinen porukka, jolle voisi luottamuksensa antaa.

Kaikkosen mukaan keskustan ja kokoomuksen välillä on paljon äänestäjien rajankäyntiä.

– Mutta on muihinkin puolueisiin, puoluerajat eivät sittenkään ole niin dramaattisia Suomessa, etteikö liikkumista vaaleissa tapahtuisi.

– Erityisesti toivon, että nuoret ikäluokat huomaisivat, että tästä keskeltähän löytyy aivan järkevä vaihtoehto.

Loppuvuodelle keskustalla on Kaikkosen mukaan kaksi isompaa teemaa: palvelujen pelastaminen ja talouskasvun tuplaaminen.

– Työttömyys pahenee, konkurssien määrä lisääntyy. Hallituksen toimet tässä eivät ole ainakaan kovin kaksisia tuloksia tuottaneet. Silloin on pakko kysyä, tekeekö hallitus oikeita toimenpiteitä, Kaikkonen huomauttaa.

Keskustajohtaja hämmästelee erityisesti arvonlisäveroihin tehtyjä korotuksia.

– Meidän alvi nostettiin Euroopan toiseksi korkeimmalle tasolle, siellä on edellä vain Unkari. Ihan tämän tyyppisissä asioissa meidän ei kannattaisi tähdätä EU:n huipulle, Kaikkonen opastaa.

Erityisen lyhytnäköistä on Kaikkosen mielestä kotitalousvähennyksen raju leikkaaminen, joka iskee takaisin palvelujen kysynnän vähenemisenä ja sitä seuraavina työpaikkojen menetyksinä pk-yrityksissä.

– Vahvasti kehotan hallitusta kyllä harkitsemaan, että voisiko edes tuon perua, koska sillä menetämme talouskasvua.

Kaikkosen mukaan ensi kevään kunta- ja aluevaalit ovat tärkeät. Kyse on ihmisten arjessa näkyvistä peruspalveluista kouluista kirjastoihin ja aluevaaleissa keskeisistä sosiaali- ja terveyspalveluista pelastuspalveluja unohtamatta.

– Ne vasta tärkeitä ovatkin, kun niitä tarvitaan, hän huomauttaa.

Kaikkosen mukaan taloudellisesti tiukkoina aikoina puolueiden ei kannata lupailla liikoja.

– Mutta valinnoista on silti kysymys. Nykyinen hallitus on valinnut, että pannaan lisää rahaa yksityisen puolen Kela-korvauksiin ja samalla leikataan julkisen puolen sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä menee väärinpäin, koska vaikeuksissa tällä hetkellä ovat julkiset palvelut, ei yksityiset. Ja kun näin on, miten hallituksen johtopäätös voi olla se, että julkiselta leikataan ja pannaan yksityiselle lisää?

Kaikkosen mukaan hallituksen leikkaukset pidentävät väistämättä hoitojonoja, joissa olevat ihmiset sairastuvat entistä pahemmin ja hoito maksaa yhä enemmän.

– Eli säästöt tässäkin kohtaa ovat kovin lyhytnäköisiä, vastuuttomia. Voi kysyä, syntyykö niitä lopulta ollenkaan.

Kaikkosen mukaan keskusta ei väitä, että uusi sote-malli olisi täydellinen tai virheetön.

– Ei varmasti ole. Mutta kysymys on siitä, että sitä pitää sitten parantaa ja korjata eikä ryhtyä heikentämään.

Näin toimimalla hallitus tekee Kaikkosen mukaan hyvinvointialueiden ammattilaisten tehtävän erittäin vaikeaksi, ellei mahdottomaksi.

–Jotakin myönteistä näkymääkin sinne alueille tarvittaisiin, ja sitä me välikysymykselläkin nyt vahvasti peräämme.

Kaikkonen myöntää, että keskustan kenttäväki on ollut vaalien osalta vielä vaihtelevasti liikkeellä. Vaalityöhön puhalletaan lisää henkeä viikon päästä Oulussa kokoontuvassa puoluevaltuustossa.

– On kuntia ja kaupunkeja, missä ollaan hyvin etenemässä, mutta on myöskin niitä kulmia, missä ollaan vielä aika lailla lähtötelineissä.

– Ja vahvasti kyllä peräänkuulutankin, että lähdetään talkoisiin, lähdetään itse ehdokkaaksi ja aletaan kysellä tuttuja ja tuntemattomia ehdokkaita, saadaan mahdollisimman houkuttelevat listat joka kuntaan ja kaupunkiin Suomessa, hän vetoaa.