Kaikki Suomen turkistarhat tarkastetaan lintuinfluenssan varalta – lintuinfluenssaa löydetty 24 jo tarhalta
Kaikki Suomen turkistarhat tarkastetaan lintuinfluenssan varalta. Asiasta kertoi maanantaina Ruokaviraston eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osaston johtaja Terhi Laaksonen.
– Meillä on paljon tarhoja, 400–450. Niiden tilannetta ei tiedetä tarkkaan, eikä ole varmaa, ovatko kaikki turkistuottajat niin vastuullisia, että ilmoittaisivat viranomaisille oireista tai lisääntyneestä kuolleisuudesta, Laaksonen sanoo STT:lle.
Lintuinfluenssatilanteessa ei ole tapahtunut dramaattista muutosta, vaan tilanne on rauhoittunut heinäkuusta ja lintujen joukkokuolemat ovat vähentyneet.
– Tämä on varmuuden vuoksi tehtävä toimenpide, koska kyseessä vakava tauti. Emme halua, että näytteenoton ulkopuolelle jää tarhoja, joissa lintuinfluenssaa on.
Tähän asti turkistarhoja on tutkittu riskiperusteisesti. Tarhoilta otetut näytteet on tutkittu, jos tarhalla on ollut oireisia eläimiä tai ylimääräistä kuolleisuutta, jos tarhalla on ollut yhteyksiä lintuinfluenssapositiiviseen tarhaan tai jos lähialueella on paljon positiivisia tarhoja.
Riskiperusteisesti on tähän mennessä tutkittu noin 40 tarhaa. Niistä 24:llä on todettu lintuinfluenssaa.
– Tämä on tauti, jonka pitää olla vakituisesti eläintautiseurantaohjelmassa, samoin kuin turkiseläinten koronavirus on meidän eläintautiseurantaohjelmassamme, Laaksonen sanoo.
Hänen mukaansa tarve seurannasta on ollut esillä aiemmin, mutta nyt ministeriöt ovat esittämässä asialle rahoitusta lisätalousarviossa niin, että seuranta voidaan toteuttaa.
Laajennettu näytteenotto alkaa syksyllä. Ruokavirastolla on tällä hetkellä vielä kesken riskiperusteista näytteiden tutkimusta sekä seurantanäytteenottoa aiemmin positiiviseksi todetuilta tiloilta, joilta kaikkia eläimiä ei ole määrätty lopetettaviksi.
Läänin- ja kunnaneläinlääkärit hoitavat turkistarhojen tarkastukset ympäri Suomen. Näytteenoton lisäksi he tarkistavat, että tarhojen tautisuojaus toimii, eli esimerkiksi luonnonlinnut eivät pääse kosketuksiin eläinten kanssa, Laaksonen kertoo.
Näytteet otetaan ensisijaisesti tarhoilla itsestään kuolleista tai jostain syystä lopetetuista eläimistä.
– Tarvittaessa otetaan näytteitä myös eläviltä eläimiltä, jos kuolleita ei ole tarpeeksi. Tarkat suunnitelmat ovat vielä kesken, Laaksonen sanoo.
Eläviltä eläimiltä näytteet otetaan sattumanvaraisesti niin, että näytteitä pyritään saamaan eri puolilta tarhaa.
Lisäksi syksyllä tarhoilla alkaa nahkontakausi. Eläimet lopetetaan ja toimitetaan nahkontakeskuksiin, joissa nahka poistetaan. Laaksosen mukaan tätä prosessia todennäköisesti hyödynnetään lintuinfluenssan varalta tehtävässä näytteenotossa.
Ensimmäisenä kaikkien tarhojen tarkastamisesta kertoi Yle.