Kääriäinen tukee Ihalaisen esittämää ohjelmaa syrjäytyneille nuorille – "Kannattaisi ottaa tosissaan"

Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen toivoo hallituksen tarttuvan SDP:n kansanedustajan Lauri Ihalaisen aloitteeseen ja luovan ohjelman syrjäytyneille nuorille.

Kääriäinen pitää erittäin vakavana ongelmana sitä, että lähes 80 000 nuorta miestä on pudonnut työelämän ulkopuolelle.

Kääriäisen mielestä hallituksen, opposition ja työmarkkinajärjestöjen kannattaisikin yhdistää asiassa voimansa.

– Tämä ei ole hallitus–oppositio-kysymys, vaan tämä on paljon tärkeämpi asia kuin puoluepoliittinen kinastelu.

Ihalainen käytti Polku tulevaisuuteen -ohjelman luomisesta puheenvuoron ennen joulua.

– Hänellä oli hyvin rakentava lähestyminen tähän asiaan. Huomasin, että siihen ei silloin juurikaan reagoitu. Ei tyrmätty, mutta ei myöskään asetuttu tukemaan, Kääriäinen toteaa.

Hän sanoo, että nyt kannattaisi selvittää, mikä Ihalaisen tarjouksen sisältö todellisuudessa on. Kunnon tuloksiin pääseminen vaatii laajaa yhteistyötä ja monien mukanaoloa, Kääriäinen korostaa.

– On vain niin, että kova työttömyys ei sula eikä syrjäytymisuhka poistu, ellei asiaa lähestytä tällä tavalla. Ihalaisen aloite kannattaisi ottaa ihan tosissaan.

Tämä on paljon tärkeämpi asia kuin puoluepoliittinen kinastelu.

Seppo Kääriäinen

Ihalaisen esittämä Polku tulevaisuuteen -ohjelma vaatisi valtion ja kuntien rahoitusta.

Työmarkkinajärjestöt ja toimialaliitot voisivat puolestaan laatia ratkaisuja nuorten työllistämisen ja harjoittelupaikojen turvaamiseksi.

Kolmatta sektoria ja säätiöitäkin tarvittaisiin. Monen nuorten harrastukset saattavat katketa siihen, että perheellä ei ole varaa niiden rahoittamiseen.

Tällöin yhteisöllisyyden kokeminen muuttuu yksinäisyydeksi, Ihalainen muistuttaa.

Ihalaisen mukaan ohjelma tulisi laatia niin, että viimeistään 2018 kevään kehysriihessä hallitus voi tehdä päätöksiä tavoitteista ja rahoituksesta.

Hallitus on jo asettanut professori Juho Saaren työryhmän selvittämään keinoja eriarvoistumisen torjumiseen. Valmista on määrä tulla maaliskuussa.

– Olisi hyvä, jos Saari voisi käydä Ihalaisen idean läpi omassa työssään ja katsoa, voisiko siitä tehdä jopa suosituksenkin, Kääriäinen sanoo.

Nuorten syrjäytymisen syitä on selvitetty Saaren työryhmää varten.

Valtioneuvoston kanslia tilasi Nuorisotutkimusverkostolta tutkimuksen työn, koulutuksen ja harjoittelupaikan ulkopuolella olevien 15–29 -vuotiaiden nuorten näkemyksistä.

Ystävien puute nousi syrjäytymisen keskeisimmäksi tekijäksi. Nuorten itsensä mielestä syrjäytyminen on ennen kaikkea ulosjäämistä sosiaalisesta elämästä.

Tyytyväisyys elämään on kaikkinensa heikkoa. Työ- ja koulutuselämän ulkopuolisuuden tunnetta ei kompensoi esimerkiksi antoisa vapaa-aika tai ystävyyssuhteet.

Yhteenkuuluvuuden tunne suomalaiseen yhteiskuntaan on löyhää.

Etsivien nuorisotyöntekijöiden toteuttamissa 117 haastattelussa tavoiteltiin niitä nuoria, joita on vaikea tavoittaa tavanomaisilla kyselytutkimuksilla.