Jussi Halla-aho haluaa Timo Soinin paikalle, mutta ei saappaisiin – "Perussuomalaiset ei tarvitse toista yhtä suurta johtajaa"

Jussi Halla-ahon, 46, työhuone sijaitsee Strasbourgin kattojen yllä. Voi olla, että perussuomalaisia johdetaan pian näistä Strasbourgin ja Brysselin maisemista käsin.

Kirjoituspöytänsä takana istuva europarlamentaarikko on vahva kandidaatti perussuomalaisten seuraavaksi puheenjohtajaksi ja on ilmoittanut, että aikoo jatkaa nykyisessä tehtävässään kävi vaalissa miten tahansa.

Ehdokas kertoo, että kampanjointi on sujunut maltillisesti. Erityistä kampanjatukiryhmää ei ole organisoituna tai esitteitä painatettuna.

– Meillä on tämä puoluetoimiston järjestämä kiertue, jonka puitteissa käydään eri puolilla Suomea. Lisäksi kampanjoin tekemällä normaalia työtäni.

Halla-aho nousi yleiseen tietoisuuteen kirjoittamalla blogiinsa kärjekkäitä tekstejä, joissa hän kritisoi maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta, suvaitsevaisuutta ja poliittista korrektiutta.

Tekstit johtivat myöhemmin maahanmuuttokriittisen Homma-foorumin perustamiseen.

Erakkoluonteeksi itseään kuvaava Halla-aho lähti vaaleissa ehdolle ”yleisön pyynnöstä”.

Sen jälkeen hän on ollut vaalista toiseen yksi perussuomalaisten ääniharavoista. Eurovaaleissa 2014 Halla-ahon keräämät 80 772 ääntä olivat Suomen toiseksi suurin äänipotti.

Puheenjohtajakampanjansa avauspuheessa Halla-aho nosti yhdeksi pääteemakseen puolueensa demokratisoinnin.

Hän kertoi, että ei edes kaavaile täyttävänsä Timo Soinin saappaita.

– Tämä puolue ei tarvitse toista yhtä suurta johtajaa. Me tarvitsemme demokraattisemman, keskustelevamman, moniäänisemmän ja hajautetumman puolueen.

Toinen Halla-ahon tavoitteista on nostaa maahanmuutto näkyvästi esiin puolueen politiikassa.

Myös muita perussuomalaisten äänestäjille tärkeitä asioita pitäisi painottaa nykyistä enemmän.

– Julkisen vallan ensisijainen tehtävä on edistää ja puolustaa suomalaisten etua, ja kaikki muut tehtävät on toissijaisia, hän tiivistää perussuomalaisen poliittisen linjan.

Halla-ahon mielestä Suomen pitäisi Euroopan unionissa toimia sen puolesta, että kolmannen maailman ongelmia ei yritettäisi ratkaista muuttoliikkeellä Eurooppaan.

– Sikäli kun oletetaan, että Suomella on kansainvälisiä velvoitteita liittyen kriiseihin ja konflikteihin, turvapaikkaturistien kallis ylläpitäminen on kaikkein tehottomin ja huonoin tapa auttaa ihmisiä.

Onko Halla-aho sitten valmis auttamaan pakolaisia ja paremman elämän etsijöitä näiden lähtömaissa esimerkiksi kehitysyhteistyön kautta?

– Ensimmäinen pointti on se, että mitkä ovat Suomen valtion prioriteetit. Kehitysapu ei kuulu minun mielestäni niihin.

Halla-ahon mielestä kehitysapu ei ole onnistunut ratkaisemaan kehitysmaiden ongelmia joiden hän näkee johtuvan väestöräjähdyksestä, köyhyydestä ja huonosta hallinnosta.

Jos kehitysyhteistyötä tehdään, Halla-aho ottaisi sen päätavoitteeksi Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisuuden estämisen. Kehitysavun järjestämisessä hän ottaisi mallia Kiinasta.

– Siellä mennään business edellä ja pyritään hyödyttämään kaikkia osapuolia. Se on varmasti tuloksiltaan paljon tehokkaampaa kuin eurooppalainen passivoimaan pyrkivä kehitysapu, joka kohtelee afrikkalaisia kuin lapsia.

On paljon parempi, että on vastakkainasettelua kuin se, että ollaan yksimielisesti väärässä.

Jussi Halla-aho

Vaikka Halla-ahon kannatus on kovaa omien joukossa, hän oli Helsingin Sanomien tammikuisen kyselyn mukaan suomalaisten keskuudessa epäsuosituin vaihtoehto perussuomalaisten johtoon.

Provosoivat puheet ja rikostuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta takaavat, että hallituskumppaneiden keskustan ja kokoomuksen olisi vaikeaa tehdä yhteistyötä Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.

Onko Halla-aho valinnut toimivimman tavan vaikuttaa?

– Ei ole oleellinen kysymys, olenko minä oppositiossa vai jossain muualla. On ihan selvää, että Suomen ilmapiiri on etenkin maahanmuuttoon liittyen muuttunut huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana, ja uskoakseni itselläni on ollut joku panos siihen prosessiin.

Halla-ahoa ei huolestuta, vaikka hänen puheensa kiristäisivät Suomen yhteiskunnallista ilmapiiriä.

– On paljon parempi, että on vastakkainasettelua kuin se, että ollaan yksimielisesti väärässä.

Entä jos Halla-ahon islamia ruotivat tekstit lisäävät muslimitaustaisiin suomalaisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää?

– Toisaalta se, että muslimimiehet tuolla rautatieasemalla sylkevät ihmisten päälle – en tiedä, onko se yhtään sen parempi, hän vastaa.

Halla-aho väittää, että Suomessa maahanmuuttajiin kohdistuvasta häirinnästä ei vaadita riittävästi todisteita.

– Meille on muodostumassa kahden kerroksen yhteiskunta, jossa meillä on maahanmuuttajataustaiset kunniakansalaiset, joiden turvallisuus ja mukavuus on tärkeää, ja sitten ovat ne tavalliset ihmiset, joilla ei ole niin paljon väliä. Koen tämän erittäin häiritsevänä.