JSN: Stubbin pojan harjoittelupaikka ei ole yksityisasia
Presidentti Alexander Stubbin pojan harjoittelupaikka Ulkopoliittisessa instituutissa (Upi) ei ole yksityisasia, sanoo Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Eero Hyvönen STT:lle.
Presidentti Stubb vastasi maanantaisella Ahvenanmaan vierailullaan median kysymykseen poikansa Oliver Stubbin harjoittelupaikasta syntyneestä kohusta. Stubb sanoi presidentin kunnioittavan median vapautta, mutta toivoi, että hänen aikuisten lastensa yksityisyyttä kunnioitettaisiin tulevaisuudessa.
Hyvönen kertoi STT:lle tiistaina, että harjoittelupaikkaa koskevasta uutisoinnista ei ole tullut kanteluita. Kanteluaikaa on vielä jäljellä, joten JSN ei ota median menettelyyn tai yksittäisten juttujen arviointiin etukäteen kantaa.
– Mutta lähtökohtaisesti tämä ei ole yksityisasia, Hyvönen sanoo.
Oliver Stubbin valinta Upin korkeakouluharjoittelijaksi on herättänyt julkista huomiota. Valinnassa hän ohitti opinnoissaan pidemmällä edenneitä ja kokeneempia hakijoita. Ylen mukaan Oliver Stubb sai haussa erilaisia ohjeita verrattuna toiseen hakijaan.
Upi näyttää muuttaneen hakijoita koskevia käytäntöjä kesken haun. Valinnasta on kanneltu niin eduskunnan oikeusasiamiehelle kuin oikeuskanslerillekin.
Hyvösen mukaan tapauksella on yhteiskunnallista merkitystä ja tarvetta julkiselle keskustelulle on. Keskustelussa on tarkasteltu paitsi julkisrahoitteisen tutkimuslaitoksen käytäntöjä myös mahdollisia kytköksiä isän aseman ja haun lopputuloksen välillä.
– Kyse ei ole Oliver Stubbista vaan järjestelmän toiminnasta, Hyvönen sanoo.
Upi on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton tutkimuslaitos, jossa tutkitaan Suomen ulkopolitiikkaa, kansainvälistä politiikkaa, globaalia taloutta ja Euroopan unionin asioita.
Presidentti Stubb sanoi maanantaina pitäneensä lapsensa poissa julkisuudesta. Stubb on kuitenkin julkaissut muun muassa presidentinvaalikampanjansa aikana sosiaalisessa mediassa kuvia ja tietoja esimerkiksi lastensa asepalveluksesta ja opinnoista. Julkaisut on tehty samoilla alustoilla vaalikampanjan kanssa.
Myös presidentin lapsilla on oikeus yksityisyyteen, Hyvönen muistuttaa. Julkisuuteen astuminen on osin oma valinta, vaikka sosiaalinen media onkin häivyttänyt julkisen ja yksityisen rajaa.
– Mitä isommasta julkisuudesta on kysymys tai mitä enemmän se on kytköksissä vallankäyttöön, niin sitä enemmän alkaa olla yhteiskunnallisia perusteita sille, että yksityisyyden suoja kaventuu, Hyvönen sanoo.
Esimerkiksi julkiset sosiaalisen median tilit ovat pääsääntöisesti siteerattavissa. Huomionarvoista myös on, mitä tietoja on itse antanut itsestään julkisuuteen.
– Jos on vaalikampanjassa mukana, niin se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi rakkauselämä olisi automaattisesti julkista, jos sillä ei ole kytkentää aikaisempaan julkisuuteen.
Presidentin lasten yksityisyyden suojaa on puitu mediassa aiemminkin. Vuonna 2022 JSN antoi vapauttavan päätöksen tapauksessa, jossa presidentti Sauli Niinistön nelivuotiaasta lapsesta julkaistiin kuvia.
Julkisuudessa esiintyvän tai julkisen vallankäyttäjän lapsen iällä on merkitystä. Alaikäisiä ja lapsia suojataan, mutta ikärajat on pääsääntöisesti tarkoitettu ohjeistamaan tilanteissa, joissa lapset esiintyvät itsenäisinä toimijoina kuten haastateltavina ilman vanhempiensa läsnäoloa.
Neuvosto totesi, että asiaan vaikutti muun muassa kuvaustilanne, joka oli urheilutapahtuma eli julkinen yleisötilaisuus, jossa ihmisten kuvaaminen oli sallittua. Myös lapsia saa lähtökohtaisesti kuvata julkisella paikalla, eikä asiayhteydessä ei ollut sellaista, mikä olisi loukannut lapsen yksityisyyttä.