"Jos Kemissä lopettaa kenkäkauppa, se on Helsingin syy" – Keskustan ikivanha ongelma nousi esiin
Keskusta voisi unohtaa suosiolla suurimmat kaupungit ja keskittyä kannatuksen vahvistamiseen Sydän-Suomessa, suurkaupunkien ja maaseudun välissä, kirjoitti kuopiolainen keskustavaikuttaja Sallamaarit Markkanen Suomenmaan blogissaan.
Keskustan Helsingin piirin toiminnanjohtaja Noora Juvonen on toista mieltä. Hän sanoo, että pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien unohtaminen olisi ”matemaattisesti ja strategisesti ajatellen iso riski ja mahdoton yhtälö”.
– Ja onko keskustalla ylipäätään jotain kaupunkipolitiikkaa tai satsauksia pääkaupunkiseudulle, joista luopua? Isompi ongelma minusta on, että ei ole. Kuitenkin täälläkin asuu äänestäjiä, joille kotimainen ruoka, ympäristönsuojelu ja toive vaikkapa monipaikkaisesta asumisesta ovat tärkeitä.
Keskustan Helsingin piirin varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula kommentoi tulleensa blogikirjoituksesta ”lähinnä surulliseksi”. Hänen mukaansa kyse on ikivanhasta ongelmasta: keskustalle kaupunki on yhtä kuin Helsinki, ja mikä tahansa oman alueen ongelma on kaadettavissa sen päälle.
– Jos Kemissä lopettaa kenkäkauppa, se on Helsingin syy. Aina ennen vaaleja ja varsinkin eduskuntavaaleja maakunnista nousee näitä populistisia heittoja, jotka eivät ole millään tavoin hedelmällisiä. Yleensä ne johtuvat siitä, ettei kyetä katsomaan peiliin ja käsittelemään oman alueen väestörakenteen, elinkeinoelämän ja elinvoiman ongelmia, Rantamaula lataa.
Keskustan kaupunkikannatuksen ongelmat liittyvät nimenomaan viiteen suurimpaan kaupunkiin. Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla ja Oulussa asuu lähes 1,7 miljoonaa suomalaista.
Nämä ovat myös niitä alueita, joissa väkiluku kasvaa, pääasiassa muuttoliikkeen ansiosta. Tulijat ovat pääosin aktiiviväestöä: opiskelijoita, lapsiperheitä ja työn perässä muuttajia.
Keskustalla ei ole Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhtään kansanedustajaa. Parhaimmillaan Helsingistä on mennyt läpi kaksi ja Uudeltamaalta viisi edustajaa (vuoden 2003 eduskuntavaaleissa). Kun keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi vuoden 2015 vaaleissa, Helsingistä ja Uudeltamaalta valittiin yhteensä viisi keskustalaista.
Noora Juvonen muistuttaa Suomen vaalitavan takaavan, että läpimeno pk-seudulla tarkoittaa aina myös suurta äänipottia.
Ville Rantamaulan mukaan on realismia, ettei keskustan kannata tavoitella 15–20 prosentin kannatuslukuja, mutta 5–6 prosenttia ja yksi kansanedustaja olisi täysin mahdollisuuksien rajoissa myös Helsingissä.
– Perusongelma on, ettei keskusta ole läsnä Helsingin arjessa samoin kuin se on maakunnissa, ja muut puolueet täällä. Puuttuu resursseja ja ehkä uskallustakin jalkautua sinne arkeen: yrityksiin, kouluihin, päiväkoteihin, ostoskeskuksiin ja niin edelleen.
– Itse kävin parhaat keskustelut Itä-Helsingissä. Vastaanotto oli tosi kriittinen, mutta moni tuli seuraavana päivänä pitkien keskustelujen jälkeen sanomaan, että teillähän on hyviä teemoja, ajatuksia ja arvoja – kun niistä kuuli ensi kertaa, Rantamaula sanoo.
Perusongelma on, ettei keskusta ole läsnä Helsingin arjessa.
Juvonen korostaa, että Markkasen blogikirjoituksessa oli paljon hyviä pointteja, kuten maakuntakaupunkien roolin tunnistaminen ja tunnustaminen. Vastakkainasettelu ei kuitenkaan hänen mukaansa auta kannatuksen nostossa.
– On aika kurjaa, että kovan työn jälkeen esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaalien alla osa johtavista keskustapoliitikoista esiintyi avoimen Helsinki-vastaisesti.
Sekä Juvonen että Rantamaula nostavat esiin suurten kaupunkien kasvuvauhdin, ikärakenteen ja niiden vaikutukset tulevien vuosien ja vuosikymmenten päätöksentekoon. Kun koronasulut ja -rajoitukset ovat jääneet pysyvästi taakse, asumisen megatrendi eli väestön keskittyminen kasvukeskuksiin on palannut kasvu-uralle, vaikka etätyö onkin jäänyt sen mahdollistavilla aloilla aiempaa yleisemmäksi käytännöksi.
– Keskustan nuorisokannatus on katastrofaalisissa lukemissa, kolmen prosentin luokkaa. Toki nuoria aikuisia ja lapsiperheitä asuu muuallakin kuin suurissa kaupungeissa, mutta niissä heitä on eniten, eikä kehitys näytä ainakaan laantuvan.
– Tulevaisuus on kaupungeissa ja pk-seutu monella sektorilla maan veturi, piti siitä tai ei. Keskustan pitäisi rakentaa omia kaupunkipoliittisia ohjelmia leimakirveiden heiluttelun sijaan, Juvonen sanoo.
Rantamaula painottaa, että yleisesti ottaen ihmiset muuttavat sinne, missä on työtä, vetovoimaa ja heitä kiinnostavia asioita.
– Kalliossa asuu neliökilometrin säteellä melkein yhtä paljon ihmisiä kuin koko Torniossa. Se, että keskusta ajaa koko maan pitämistä asuttuna ja puolustaa maaseutua, ei pitäisi tarkoittaa, että kaupungit ja Helsinki ovat vihollisia. Erilaisia ohjelmia on tehty tarpeeksi, mutta tästä toivoisin laajaa kollektiivista linjausta puoluejohdon tasolta saakka.
