Pitäisikö keskustan luovuttaa suosiolla suurimmissa kaupungeissa?
Kuopiolainen keskustavaikuttaja Sallamaarit Markkanen teki Suomenmaan blogissa 10. kesäkuuta avauksen, jonka kommentointi on jäänyt vähälle.
Markkanen kehottaa keskustaa unohtamaan suosiolla suurimmat kaupungit ja keskittymään kannatuksen vahvistamiseen Sydän-Suomessa, suurkaupunkien ja maaseudun välissä.
Markkanen muistuttaa, että keskustan kaupunkikannatuksen ongelmat liittyvät vain viiteen suurimpaan kaupunkiin. Muualla Suomessa puolueella on jo vahva kannatus kaupungeissakin. Hän mainitsee esimerkkeinä oman kotikaupunkinsa Kuopion, Oulun, Mikkelin ja Seinäjoen. Luetteloa voisi jatkaa pidemmällekin.
Keskustan kannatusongelman voisi rajata vieläkin tiukemmin kehäkolmosen sisäpuolelle eli Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle, joista puolueella ei ole tällä hetkellä yhtään kansanedustajaa.
Tampereelta on ollut edustaja jo parikymmentä vuotta, ensin Mikko Alatalo ja hänen jälkeensä Jouni Ovaska. Turusta läpimurron teki aikoinaan Eeva Kuuskoski ja vuonna 2011 Annika Saarikko. Saarikko kerää sieltä varmasti hyvän äänimäärin myös ensi vaaleissa, vaikka muuttikin taannoin synnyinkuntaansa Oripäähän.
”SYDÄN-SUOMI on koronan vuoksi noussut uuteen kukoistukseensa. Sydän-Suomi houkuttelee perheitä väljemmän elinpiirin, luonnon ja rauhan läheisyyteen. Se tarvitsee myös meiltä puolueena rohkeutta uskaltaa priorisoida, uskaltaa ajatella vahvuuksiemme mukaisesti. Sydän-Suomi on keskustan leipälaji” Markkanen kirjoittaa.
Silti Markkasen avausta vastaan voidaan esittää entuudestaan tuttuja perusteita, eivätkä ne ole vanhentuneet. Jo vaalitilastot puhuvat enimmäkseen selkeää kieltä.
Jos keskusta haluaa olla suurin puolue, sen olisi menestyttävä myös Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireissä. Nyt sieltä on valittu vain kaksi keskustalaista. Viime vaaleissa näistä vaalipiireistä valittiin jo yhteensä 58 edustajaa.
Keskusta on saanut parhaimmillaan Helsingistä kaksi ja Uudeltamaalta viisi edustajaa vuoden 2003 vaaleissa.
Viimeksi keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi vuoden 2015 vaaleissa. Silloin Helsingistä ja Uudeltamaalta valittiin yhteensä viisi keskustalaista.
Matematiikka toimii myös toisinpäin. Jos keskusta on kärsinyt tappion, suurimmat tappiot on kirjattu nimenomaan Helsingissä ja Uudellamaalla. Viime vaalien romahduksen myötä keskusta menetti ainoan edustajansa Helsingistä, ja Uudellamaalla paikkamäärä puolittui kahteen.
Puoluekokouksen päätunnus oli ”Oma maa, koko maa”. Se mahdollistaa kompromissin Markkasen esille nostamaan Sydän-Suomen ja suurten kaupunkien vastakkainasetteluun.
Mutta vaalitilastoista voi löytää tukea myös Markkasen teesille. Viime vaalien tappiosta huolimatta keskusta pysyi suurena puolueena hänen mainitsemassaan Sydän-Suomessa. Tammikuun aluevaaleissa keskusta rynni jo vahvasti eteenpäin oikeastaan kaikkialla muualla paitsi Uudellamaalla, Helsingissähän ei vaaleja järjestetty.
Mitä poispriorisointiin tulee, itse asiassa keskusta harjoitti sitä viime viikonvaihteessa Lappeenrannan puoluekokouksessa hyväksymällä aloitevastauksen, joka sallisi laulujoutsenen metsästyksen. Helsingin edustajat kävivät sitä kyllä vastustamassa mutta jäivät pieneen vähemmistöön.
Laulujoutsenten ampuminen ylitti uutiskynnyksen lähes ainoana melkein 300 puoluekokousaloitteesta. Uutisointi ei ainakaan vahvistanut keskustan kannatusta kehäkolmosen sisäpuolella.
Markkasen ehdotusta voi perustella myös markkinoinnin yleisillä opeilla. Niitä soveltaen keskustan pitäisi ensin vahvistaa asemaansa ydinalueillaan ja lähteä vasta sen jälkeen etsimään uusia markkinoita suurimmista kaupungeista.
PUOLUEKOKOUKSEN päätunnus oli ”Oma maa, koko maa”. Se antaa vastauksen Markkasen esille nostamaan Sydän-Suomen ja suurten kaupunkien vastakkainasetteluun.
Parhaimmillaan keskusta on menestynyt erinomaisesti Sydän-Suomessa ja kerännyt suurimman puolueen asemaan tarvittavan määrän edustajia myös kehäkolmosen sisäpuolelta.
Tähän pitää keskustan tähdätä myös jatkossa. Muuta vaihtoehtoa ei ole, jos puolueen tavoitteena on edelleen ykköspuolueen asema ja pääministerin paikka. Eikä muuta vaihtoehtoa ole, jos keskusta haluaa pysyä puoluekokouksensa tunnuslauseen velvoittamalla tiellä.
”Oma maa, koko maa” -tunnus sisältää hyvät eväät sellaisen profiilin rakentamiseen, mikä erottaa keskustan muista. Siihen profiiliin kuuluu koko Suomi, Hangosta Utsjoelle.
”Omaa maata” on myös suurissa kaupungeissa.
