Jo puolet Suomen yhdyskuntajätteistä päätyy polttouuniin

Suomessa poltetaan enemmän jätettä kuin valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoite olisi. Sen sijaan jätteen kierrätystavoitteisiin on Suomessa vielä rutkasti matkaa.

Nyt valtio haluaa asiaan muutoksen. Ympäristöministeriö on tehnyt luonnoksen uudesta jätesuunnitelmasta, jonka tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja lisätä kierrätystä.

Suunnitelman tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään 55 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Suunnitelma on lausuntokierroksella, ja se on tarkoitus saada eduskuntaan syksyllä.

Suunnitelma saattaa vaikuttaa myös jätteiden polttoon. Luonnoksessa ehdotetaan selvitystä siitä, miten jätteenpolton verotus vaikuttaisi jätteen kierrätystavoitteisiin. Myös päästökaupan laajentamista jätteenpolttoon saatetaan selvittää.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 polttokattilaan päätyi yli 1,3 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä, mikä tarkoittaa, että Suomessa poltettiin lähes puolet kaikesta yhdyskuntajätteestä.

Viime vuoteen päättyneen valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoite oli, että jätteestä poltettaisiin 30 prosenttia.

Jätteenpoltto on lisääntynyt vuosikymmenessä rajusti ja Suomen jätteenpolttokapasiteetti kasvanut yli kuusinkertaiseksi. Samaan aikaan kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä on romahtanut murto-osaan: vuonna 2005 kaatopaikoille kipattiin reilusti yli 1,4 miljoonaa tonnia jätettä, vuonna 2015 enää 315 000 tonnia.

Kierrätyksen määrä sen sijaan on noussut huomattavasti hitaammin.

Jätetilaston mukaan vuonna 2015 yhdyskuntajätteistä kierrätettiin noin 40 prosenttia. Suomen Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Otto Bruunin mukaan jätteenpoltto on osasyyllinen siihen, että kierrätys ei etene toivotulla tavalla.

– Jätteenpoltto ja kierrätys kilpailevat samasta materiaalivirrasta. Jos kierrätystä pyrittäisiin edistämään, jokaisen polttolaitoksen eteen rakennettaisiin kehittynyt kierrätyslaitos, joka keräisi kierrätettävät jätteet parempaan käyttöön ja loput menisivät polttoon.

Bruun toivoo, että jätteenpoltolle säädettäisiin vero, koska se olisi tehokas tapa suitsia jätteen energiakäyttöä ja laittaa vauhtia kierrätykseen.

Sitra julkaisi jo vuonna 2014 selvityksen, jonka mukaan jätteen uudelleenkäyttö tuo enemmän työpaikkoja kuin jätteenpoltto ja samalla myös enemmän verotuloja.

Lisäksi saastepäästöt vähenevät ja luonnonvaroja säästyy.

– Jättimäisten polttolaitoksien rakentaminen on väärä viesti. Se voidaan tulkita niin, että ne toimivat nieluna jätteelle. Parempi olisi heti keskittyä kiertotalouteen ja saamaan talous mukaan siihen, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän, sanoo hiilineutraali yhteiskunta -teeman johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

Energiateollisuuden tuotannosta vastaavan johtajan Jari Kostaman mielestä jätteenpoltto ei kilpaile kierrätyksen kanssa.

– Emme näe asiaa noin. Kun jätevirrat saadaan keskitetyksi, se mahdollistaa sen, että voi syntyä jätteen kierrätyksestä hyötyvää yritystoimintaa.

Ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta korostaa, että kierrätys saadaan vauhtiin vain, jos kierrätyksellä pystytään tekemään kannattavaa liiketoimintaa.