Jättisuosittu terveystrendi ei hyödytä ketään, sanoo professori Ylelle
Paljon proteiinia sisältävistä tuotteista on tullut viime vuosina ruokakauppojen hittituotteita. Kauppansa tekevät niin proteiinirahkat, -vanukkaat, -pirtelöt kuin -myslitkin.
Todellisuudessa lisäproteiinia ei tarvitse juuri kukaan, sanoo ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Ylelle.
Fogelholmin mukaan valtavan suosion saanut proteiinin tankkaus on pitkälti taitavan markkinoinnin tulosta. Hän sanoo, että vallalla on turhaan illuusio siitä, että ihminen tarvitsisi lisäproteiinia voidakseen hyvin ja elääkseen terveellisemmin.
– Mitään tieteellistä pohjaa tälle ei ole, sillä ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista saa tarvittavan määrän proteiinia tai jopa enemmän normaalista ruokavaliosta, Fogelholm summaa Ylelle.
Hänen mukaansa lisätty proteiini ei ole välttämätöntä edes ahkerasti salilla käyville ihmisille. Urheilijan kasvanut proteiinin tarve kuittaantuu Fogelholmin mukaan syömällä tavallista enemmän.
– On ihan turha maksaa asioista, joita emme oikeasti tarvitse, hän kuittaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Niina Kaartisen vahvistaa Fogelholmin näkemyksen Ylen artikkelissa.
Kaartisen mukaan viime vuosina on keskitytty ihan liikaa proteiiniin.
– Kyllä ne haasteet ovat muulla. Suomalaiset syövät edelleen liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljavalmisteita. Ruokavaliossa on liikaa kovia rasvoja ja suolaa, eikä kuitua saada tarpeeksi, Kaartinen summaa.
Hänen mukaansa voimakkaasti kasvanut proteiinipuhe on osin seurausta viime vuosikymmenen alkupuolella vallalla olleesta karppaustrendistä.
– Ajattelen, että nykyinen proteiinibuumi on tämän jälkimaininkeja. Suomalaisten hiilihydraattien saanti on ollut karppausvuosista lähtien alakantissa, Kaartinen sanoo.