Jatkoaika ei kadonnut kyynelinä sateeseen – vihreiden ex-kansanedustaja Jyrki Kasvi ehti kirjoittaa muistelmansa ennen kuolemaansa
Vihreiden entinen kansanedustaja Jyrki Kasvi sai tammikuussa 2021 lähetteen saattohoitoon. Kasvin pitkään sairastama rakkosyöpä oli alkanut levitä, eivätkä HUS:ssa annetut sytostaattihoidot pysäyttäneet kasvainten kasvua.
Kasvi viimeisteli testamenttinsa, kirjoitti hautaustahdon ja suunnitteli itsensä näköisen muistotilaisuuden. Muutaman sumuisen päivän jälkeen hän sisuuntui: viimeinenkin oljenkorsi täytyisi kokeilla, ettei kuolinvuoteella tarvitsisi katua.
Kasvi otti yhteyttä yksityiseen syöpäsairaalaan ja kirjoitti blogipostauksen, jossa hän kertoi tarjolla olleesta uudesta lääkkeestä. Entiselle vaalitilille alkoi kertyä lahjoituksia, joiden turvin hän saattoi aloittaa hoidot yksityissairaalassa.
Kalliit hoidot eivät lopulta pelastaneet Kasvia, mutta antoivat hänelle muutaman kuukauden lisää elinaikaa. Saamansa lisäajan käytti vimmaiseen kirjoittamiseen.
Muistelmateos Jyrkin Kasvin kolme elämää julkaistaan tänään, vajaat kolme kuukautta kirjailijan kuoleman jälkeen.
Kasvi toteaa kirjassaan, että halusi jättää saamistaan lisäpäivistä konkreettisen jäljen.
– Ettei tämä jatkoaika vain katoa kyynelinä sateeseen.
Jyrki Kasvi syntyi Pyhtäällä vuonna 1964. Hän oli maatyömiehen perheen ainokainen, omien sanojensa mukaan yksinäinen, pulska ja kömpelö lapsi.
Kun yhtälöön lisättiin vielä silmälasit, rakkaus kirjoihin ja matematiikkaan sekä liikuntakammo, joutui poika koulussa rajun kiusaamisen kohteeksi. Lopulta opettaja keksi määrätä pahimmat kiusanhenget viiden minuutin päivittäiseen jälki-istuntoon, jotta Jyrki sai riittävän etumatkan ja säästyi ojaan tönimiseltä.
Kasvin henkireikä oli lukeminen, erityisesti scifi ja fantasia. Joskus vanhemmat joutuivat takavarikoimaan kirjat, jotta poika välillä nukkuisikin.
Kasvi kirjoitti sukunsa ensimmäisenä ylioppilaaksi ja pääsi opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun. Omaksi alaksi löytyivät työpsykologia ja tietojärjestelmät.
Opiskeluaikoina teekkari työllisti itsensä pelaamalla tietokonepelejä ja kirjoittamalla niistä alan lehtiin. Myöhemmin hän toimi tutkijana.
Politiikkaan Kasvi lähti aluksi nuorsuomalaisten riveissä. Hänet valittiin Espoon kaupunginvaltuustoon vuonna 1996. Kun puolue kolme vuotta myöhemmin lakkautettiin, Kasvi siirtyi vihreisiin.
– Vihreät olivat nuorsuomalaisten jälkeen ainoa arvoliberaali puolue, joten minulla ei ollut käytännössä muita vaihtoehtoja. En olisi kestänyt, jos valitsemassani puolueessa olisi jatkuvasti pitänyt kinastella konservatiivien kanssa, hän perustelee valintaa muistelmissaan.
Kasvi valittiin eduskuntaan vuoden 2003 vaaleissa ensimmäisellä yrittämällä. Vaalibudjetti oli pieni, mutta läpimurtoaan tehnyt nettikampanjointi toi lisää näkyvyyttä.
– Voin rehellisesti väittää olevani ensimmäinen poliitikko, jonka valinnassa nettikampanjoinnilla oli ratkaiseva merkitys.
Persoonallisesti pukeutunut ja esiintynyt Kasvi oli yksi eduskunnan 2000-luvun väriläiskiä. Hänen tuuletuksensa vihreiden vaalivalvojaisissa eduskuntapaikan ratkettua on luultavasti edelleen kaikkien aikojen villein.
– Avasin ponnarin, nappasin pullon, josta lasi oli täytetty, nousin lavalle, pompin tasajalkaa ja moshasin peukalo pullon suun päällä. Kun paine oli noussut, suihkutin lavan eteen kerääntyneet valokuvaajat F1-tyyliin ja join pullon suusta loput, hän muistelee kirjassaan.
Kansanedustaja ei perustanut kravatista ja kauluspaidasta, vaan räätälin ompeleman pikkutakin alla vilahtelivat yleensä erilaiset kantaaottavat t-paidat. Välillä asuun kuuluivat myös hatut, pinssit ja muut asusteet.
Kasvin ominta alaa politiikassa olivat tietoyhteiskuntaan ja teknologiaan liittyvät kysymykset. Niihin hän keskittyy myös muistelmissaan.
Kasvi puolusti kuluttajien oikeuksia ja oli välillä napit vastakkain oman puolueensakin kanssa. Esimerkiksi tekijänoikeuslain ja Lex Nokian yhteydessä hän ui vihreiden valtavirtaa vastaan.
– Välillä tunteet kävivät niin kuumina, että kerrankin vaadin eräässä ryhmäkokouksessa kollegaa joko tekemään toiminnastani rikosilmoituksen tai pitämään suunsa kiinni – tai tekisin hänen puheistaan rikosilmoituksen.
Poliitikon uralta Kasvia jäi harmittaan vuoden 2008 kuntavaalien epäonnistunut sähköisen äänestyksen kokeilu. Sitä ei hänen mielestään olisi pitänyt toteuttaa ollenkaan.
– Poliittinen paine oli kova, mutta minun olisi pitänyt olla kovempi. Tiesin odottaa ongelmia, ja suostuin silti.
Kasvin mukaan salaisten ja luotettavien vaalien toteuttaminen tietoteknisesti on yllättävän vaikeaa, jopa mahdotonta.
– Ehkä suurin ongelma on vaalituloksen legitimiteetti, hyväksyttävyys. Jos vain muutama henkilö tietää ja ymmärtää, miten äänestysjärjestelmä teknisesti toimii, se johtaa ennemmin tai myöhemmin väitteisiin vaalituloksen väärentämisestä.
Kasvi piti suosittua blogia ja oli paljon esillä mediassa. Hän osasi käsitellä julkisuutta. Esimerkiksi kansanedustajan tempaus käännättää nettisivunsa Star Trek -elokuvista tutulle klingonin kielelle uutisoitiin BBC:tä myöten.
Kasvi myöntää muistelmissaan saaneensa muilta kansanedustajilta syytöksiä julkisuudenkipeydestä. Kun Iltalehti julkaisi syksyllä 2010 kohutun jutun kansanedustajien uusista torkkupeitoista, lehti oli kuvittanut tekstin vanhalla kuvalla Kasvista päivätorkuilla.
– Kiukkuiset kollegat sättivät minua: olenko todella niin julkisuudenkipeä, että menen poseeraamaan tällaiseen juttuun? Vain harva edustaja oli lukenut juttua otsikoita ja kuvatekstejä pidemmälle.
– Sama päti äänestäjiin, joilta tuli harvinaisen kiukkuista palautetta, niin kuin minä olisin päättänyt torkkupeittojen uusimisesta saati neuvotellut laadukkaille kotimaisille peitoille edullisen hinnan.
Kasvi on muistelmiaan kirjoittaessaan huomioinut selvästi median toimintalogiikan ja harkinnut, mitä kertoo ja mitä ei.
Omista viehtymyksistään esimeriksi burleskitaiteeseen ja eroottisiin sarjakuviin hän kirjoittaa avoimesti, mutta jättää paljastamatta, kenen naiskansanedustajan todisti joutuvan seksuaalisen häirinnän kohteeksi eduskunnassa vuonna 2008.
Kasvi valokuvasi tilanteen sattumalta ja julkaisi rajatun kuvan blogissaan, kun kohu niin sanotuista kalapuikkoviiksimiehistä tuli julkisuuteen. Kuvassa olleen naiskansanedustajan ja häntä kourineen miehen henkilöllisyyttä yritettiin selvittää hovioikeutta myöten, mutta lähdesuoja säilyi.
Blogissaan Kasvi vihjasi, että voisi julkaista kuvan kokonaisena muistelmissaan, mutta ei kuitenkaan tee niin.
– En edelleenkään halua kenenkään joutuvan julkisuuteen vain siksi, että joku ääliö on vuosia sitten puristellut hänen takapuoltaan. Mitä olen median toiminnasta oppinut, näiden henkilöiden henkilöllisyys olisi ainakin lööpeillä laskettuna tämän muistelmateoksen tärkein asia, hän kirjoittaa.
Kasvin kirja on muistelmiksi maltillisen mittainen. Monet luvut jäävät lyhyiksi.
Muistelijalla olisi varmasti ollut aiheisiin vielä lisättävää, jos jatkoaikaa olisi suotu enemmän.
Jyrki J.J. Kasvi: Jyrki Kasvin kolme elämää. Docendo, 288 s.