Iranin suurlähettiläs: Israelin ja Yhdysvaltojen iskut muuttivat maailmanjärjestystä – ja myös Suomen tulisi tiedostaa vaara
Pöydälle oli aseteltu teekuppeja ja Fazerin sinisiä kristallikulhoissa, kun Iranin suurlähettiläs Javad Aghazadeh Khoei istuutui tällä viikolla ensimmäiseen haastatteluunsa Suomen medialle. Hän oli kutsunut STT:n suurlähetystöön Kulosaaressa, ja hänellä oli viesti suomalaisille.
Aghazadeh Khoei kiitti presidentti Alexander Stubbia tämän sanoista Ylelle: Stubbin mukaan Suomi ”ei allekirjoita ennaltaehkäiseviä iskuja”. Muilta osin Iran on kuitenkin pettynyt. Suomen ja muiden EU-maiden reaktiot olivat Aghazadeh Khoein mukaan liian pidättyväisiä, kun Israel teki 12 päivän ajan iskuja Iraniin Yhdysvaltojen kanssa kesäkuussa.
Israelin mukaan sen arkkivihollinen Iran oli vaarallisen lähellä päästä valmistamaan omaa ydinasettaan ja uhata Israelin olemassaoloa. Tämä mahdollisuus piti Israelin mukaan estää alkuunsa. Israel kuvailikin sodan käynnistäneitä ilmaiskujaan ennaltaehkäiseviksi. Yhdysvallat auttoi Israelia iskemällä kolmeen Iranin ydinvoimalaan.
Aghazadeh Khoein mukaan sotatoimet pitää nähdä tapahtumana, joka muutti maailmanjärjestystä vaarallisella tavalla.
– Jos yksi maa voi vedota niinkin kiistanalaiseen käsitteeseen kuin ennaltaehkäisevä isku ja hyökätä siihen vedoten toiseen maahan, voidaan huomenna nähdä tällaisia hyökkäyksiä yhä enemmän joka puolella maailmaa, koska sääntöjä ei enää ole, suurlähettiläs sanoi STT:lle.
STT:lle aiemmin kommentoineen asiantuntijan mukaan toiseen maahan saa hyökätä ainoastaan itsepuolustukseksi aseellisen hyökkäyksen sattuessa.
On erittäin vaarallista sulkea silmänsä, kun iskuja tehdään ydinlaitoksiin, suurlähettiläs sanoi.
– Se muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen, hän sanoi.
– Jos suljet silmäsi, kun ydinlaitokseen hyökätään, sama voi huomenna tapahtua myös sinulle, hän lisäsi.
Suomessa on ydinvoimaloita, mutta suurlähettiläs kiistää tarkoittavansa nyt vain Suomea vaan sanoo puhuvansa yleisesti. Tätä asiaa Aghazadeh Khoei sanoi teroittaneensa myös tapaamisissaan Suomen hallituksen edustajille, kansanedustajille ja virkahenkilöille.
– He ovat yrittäneet selittää näkemyksiään ja kantaansa meille. Totta puhuakseni, heidän selityksensä ei ole meitä vakuuttanut, suurlähettiläs sanoi.
Aghazadeh Khoein mukaan Iran olisi odottanut Suomelta ”paljon, paljon enemmän”, sillä Suomi on aina puolustanut äänekkäästi kansainvälistä oikeutta ja toiminut maailmalla rauhanneuvottelijana.
Israel käynnisti Operaatio nousevaksi leijonaksi nimeämänsä hyökkäyksen 13. kesäkuuta, kaksi päivää ennen Yhdysvaltojen kanssa sovittuja neuvotteluja Iranin ydinohjelmasta. Neuvottelut oli sovittu käytävän Omanissa.
Sotatoimien aikana Yhdysvaltojen iskut Iranin ydinvoimaloihin aiheuttivat suurlähettilään mukaan ”vakavia tuhoja”. Hän sanoi, ettei hän voi puhua niistä tarkemmin. Maailman johtaviin ydinvaltioihin kuuluvan Ranskan raportti kutsui tällä viikolla vaurioita sellaisiksi, jotka kaikilta osin viivästyttävät Iranin ydinohjelmaa ”erittäin, erittäin paljon”.
Nyt Yhdysvallat haluaa iskujen heikentämän Iranin takaisin neuvottelupöytään, mutta se ei suurlähettilään mukaan onnistu tuosta vain.
– Ei voi olla niin, että hyökkäät johonkin maahan ja kolmen päivän jälkeen sanot, okei, unohdetaan mitä on tapahtunut ja istutaan neuvottelupöytään, Aghazadeh Khoei sanoo.
– Tapahtunut vääryys on ensin hyvitettävä, hän sanoi.
Yhdysvaltalaismedia Axios kertoi viime viikolla lähteisiinsä perustuen, että neuvotteluja käytäisiin aivan lähipäivinä Oslossa. Suurlähettiläs ei tätä myönnä eikä kiistä.
– Tarvitsemme ensin joitain takuita siitä, ettei hyökkäys enää toistu, hän sanoi.
Suurlähettiläs toisti Iranin virallisen linjan mukaisesti, ettei ydinaseen valmistaminen ole osa Iranin ydinohjelmaa.
Iran on kuitenkin uhannut irtautua kansainvälisestä ydinsulkusopimuksesta, jonka tarkoitus on estää ydinaseiden leviäminen.
Iran myös keskeytti 12 päivän sodan jälkeen yhteistyönsä Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n kanssa, joka valvoo sopimuksen toteutumista. Iran syytti järjestöä puolueelliseksi ja politisoituneeksi. Yhteistyön jäädyttämisen jälkeen IAEA:n tarkastajat poistuivat pian maasta turvallisuutensa takia.
– On tärkeä muistaa, että Iran on yhä osa kansainvälistä ydinsulkusopimusta. – – Toiseksi, tiedätte varmaan, että (Irakin entinen presidentti Saddam Hussein) käytti sodassa Irania vastaan myös kemiallisia aseita. Olemme siis itse omin silmin nähneet sen, millaisia seuraamuksia joukkotuhoaseiden käyttäminen aiheuttaa, Aghazadeh Khoei sanoi.
Suurlähettilään mukaan IAEA:n raportoinnin sävy oli ”osasyy” Israelin ja Yhdysvaltojen iskuille. Iran on tehnyt tiivistä yhteistyötä järjestön kanssa ja antoi viime vuonna järjestön suorittaa maassa noin 500 tarkastusta, hän sanoi.
– Tästä yhteistyöstä saimme vain kiitokseksi tulla pommitetuksi. Siksi Iranin parlamentti äänesti yksimielisesti läpi lain, joka asettaa ehtoja yhteistyön jatkumiseksi, hän sanoi.
Ensinnäkin, suurlähettiläs sanoi, IAEA:n on ”palattava takaisin toteuttamaan puhtaasti teknistä mandaattiaan”. Iranin mielestä IAEA ei myöskään tarpeeksi suoraan tai voimakkaasti tuominnut iskuja, vaikka järjestön johtajan Rafael Grossin videolausunnossa tuomittiin kaikki iskut ydinlaitoksiin kaikkialla. Grossi myös mainitsi Iranin.
Suurlähettilään yläpuolella haastattelua seurasivat muotokuvassa Iranin ylin johtaja ajatollah Ali Khamenei sekä Iranin islamilaisen tasavallan perustaja Ruhollah Khomeini, joka johti vuonna 1979 tehtyä islamilaista vallankumousta.
Tänä päivänä maassa vallitsevat tiukat säännöt, ja Iran on yksi maailman eniten kuolemantuomioita langettavista maista. Iran kuuluu maailman eniten ihmisoikeusrikkomuksista syytettyjen maiden joukkoon Venäjän, Saudi-Arabian, Pohjois-Korean, Kiinan ja muiden rinnalla.
Israelin hyökättyä Iraniin Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kutsui tavallisia iranilaisia nousemaan hallitustaan vastaan sanoen sotaa ”tilaisuudeksi”. BBC:n persiankielisen toimituksen toimittaja kertoi, että tavalliset iranilaiset olivat lähinnä kauhuissaan iskuista pääkaupunkiin Teheraniin – myös valtiollisen television rakennukseen – ja yrittivät paeta kaupungista.
Maassa on kuitenkin kytenyt viime vuosina. Etenkin sen jälkeen, kun 22-vuotias iranilaisnainen Mahsa Amini kuoli jouduttuaan pidätetyksi Teheranissa vääränlaisesta pukeutumisesta melkein kolme vuotta sitten.
Iranissa päähuivin käyttö on pakollista. Myös STT:n haastatteluun naispuoliselta toimittajalta toivottiin maan sääntöjen kunnioittamista eli huivin käyttöä.
Iranin parlamentissa oli ennen iskuja keskusteltu päähuivilain muuttamisesta. Teheranissa oli yhä enemmän naisia julkisilla paikoilla kokonaan ilman huivia, kertoi muun muassa BBC äskettäin.
Nyt maailmalla on esitetty huolia tällaisten uudistusten lykkääntymisestä. Suurlähettiläs ei ottanut kantaa asiaan, mutta vahvisti Iranin parlamentissa käydyn keskustelua huiviasiasta. Hän sanoi Iranin olevan ”dynaaminen yhteiskunta” – siis sellainen, jossa muutokset ovat mahdollisia.
– En kuitenkaan näe mitään yhteyttä näiden kahden asian välillä. Maani joutui laittoman hyökkäyksen kohteeksi, ja jokainen iranilainen puolusti maataan. Ja uskon, että jos tällainen (hyökkäys) toistuu, ihmiset puolustavat maataan entistä vahvemmin. Mutta tiedättehän, näillä maan sisäisillä kysymyksillä on oma aikansa ja dynamiikkansa, Aghazade Khoei sanoi.
Israel oli mahdollisesti mennyt myös vallankumouslausuntoja pidemmälle. Iranin presidentti Masoud Pezeshkian sanoi tällä viikolla, että sotatoimien aikana Israel olisi yrittänyt salamurhata hänet.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puolestaan on sanonut estäneensä Israelin suunnitelman murhata Iranin ylin johtaja ajatollah Ali Khamenei.
Suurlähettilään mukaan Israel yritti surmata presidentti Pezeshkianin Teheranissa, kun tämä oli kokouksessa muiden korkea-arvoisten hallinnon jäsenten kanssa.
– Iskujen jälkeen presidentti oli kokouksessa muiden kanssa keskustelemassa tilanteesta hyökkäyksen aikana, kun Israel yritti pommittaa kyseistä kokousta. Luojan kiitos osallistujat olivat jo aiemmin poistuneet kokouksesta, joten salamurhaisku epäonnistui, Aghazadeh Khoei sanoo.
Suurlähettilään mukaan tähän mennessä on laskettu, että sotatoimien seurauksena Iranissa on kuollut lähemmäs 1 100 ihmistä, joiden joukossa oli kymmenisen ydintutkijaa, sotilaita ja siviilejä.
– Joukossa oli tietojeni mukaan myös noin 40 lasta tai nuorta. Jotkut korkea-arvoiset sotilasviranomaiset surmattiin, kun nämä olivat vapaalla ja kotonaan perheidensä kanssa. Tällainen on kiellettyä, suurlähettiläs sanoi.
Israelissa Iranin vastaiskujen on kerrottu surmanneen lähemmäs 30 ihmistä.