Ihmiskunta saavutti Kuun kääntöpuolen Kiinan johdolla
Ihmiskunta pääsi kurkistamaan Kuun niin kutsutulle pimeälle puolelle vuonna 1959, kun Neuvostoliiton luotain lähetti ensimmäiset kuvat kiertoradalta Kuun takaa.
Kuusi vuosikymmentä myöhemmin avaruushistoriaa teki vuorostaan Kiina, joka onnistui vaikeassa laskeutumisessa ja välitti ensimmäiset kuvat Kuun kääntöpuolen pinnalta.
Laskeutuminen on tärkeä etappi Kiinan kunnianhimoisessa avaruusohjelmassa.
Kirittävää riittää, sillä Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle jo puoli vuosisataa sitten eikä Maan uskollisen kiertolaisen pinnalla ole toistaiseksi kävellyt muita kuin amerikkalaisia astronautteja.
Yhdysvallat ei ole palannut Kuuhun vuoden 1972 jälkeen. Kiina sen sijaan on kaikesta päätellen vakaasti aikeissa saada omat avaruuslentäjänsä, taikonauttinsa, Kuun pinnalle.
Eivätkä tavoitteet jää tähän, vaan suunnitelmissa ovat muun muassa Maata kiertävä miehitetty avaruusasema sekä lento Marsiin.
Lisää vaikeuskerrointa laskeutumiseen Kuun kääntöpuolelle tuovat sen hyvin epätasaiset pinnanmuodot.
Kiina lähetti taikonautin avaruuteen jo 2003, ja kymmenen vuotta myöhemmin vuorossa oli ensimmäisen mönkijän laskeutuminen Kuuhun.
Chang’e-4-luotaimen laskeutumisessa Kuun kääntöpuolelle maa teki vihdoin jotain, mihin mikään muu ei ole aiemmin pystynyt. Tämän tunnusti myös Nasan johtaja Jim Bridenstein onnitteluviestissään Twitterissä.
– Tämä on ensimmäinen kerta ihmiskunnalle ja vaikuttava saavutus!
Maasta nähtynä Kuun kääntöpuolen kutsuminen pimeäksi on harhaanjohtavaa, sillä se saa yhtä paljon auringonvaloa kuin Maahan näkyvä puoli.
Vuorovesilukkiutumiseksi kutsun ilmiön ansiosta Maahan kuitenkin näkyy Kuun pinnasta aina sama puoli, sillä Kuu kiertyy akselinsa ympäri samassa ajassa kuin se kiertää maapallon.
Suoran näköyhteyden puuttuminen katkaisee myös viestiyhteydet.
Kiina ratkaisi ongelman lähettämällä 65 000 kilometrin päähän Kuun taakse toisen luotaimen, joka toimii linkkinä Kuun pinnalla olevan mönkijän ja Maan välillä.
Lisää vaikeuskerrointa laskeutumiseen Kuun kääntöpuolelle tuovat sen hyvin epätasaiset pinnanmuodot.
Tutkittavaakin riittää, kunhan kiinalaismönkijä irtautuu laskeutujasta ja lähtee matkaan.
Chang’e-4:n laskeutumispaikka on Kuun etelänavan seudulla valtavassa niin kutsutussa Aitkenin altaassa, jota pidetään Aurinkokuntamme suurimpana törmäyskraatterina.
Syvänteestä toivotaan löytyvän uusia vihjeitä siitä, miten Kuu aikanaan muodostui.
Kuun kääntöpuolella on myös hyvät edellytykset muualle avaruuteen suuntautuvalle radiotähtitieteelliselle tutkimukselle, koska Maasta tulevista radioaalloista ei ole siellä häiriötä.
Seuraava harppaus Kiinan avaruusohjelmassa on luvassa tänä vuonna, kun Chang’e-5-luotaimen on määrä noutaa Kuusta näytteitä tutkittavaksi Maahan.