Hyvinvointivaltion kannatus romahti kokoomuksessa ja perussuomalaisissa – Huono-osaisten joukko kasvaa nyt nopeasti, kertoo professori Juho Saari
Hyvinvointivaltion kannalta oli pitkään lähes yhdentekevää, mitkä puolueet olivat hallituksessa. Kaikkien puolueiden äänestäjät kannattivat suomalaista hyvinvointivaltiota sosiaali- ja terveyspalveluineen.
Nyt tilanne on muuttunut.
– Perussuomalaisissa ja kokoomuksessa alkaa olla tilanne, että enemmistö suhtautuu kriittisesti hyvinvointivaltioon, Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari sanoi keskustan järjestämässä Palvelupäivässä eduskunnassa.
– Näissä kahdessa puolueessa velka on keskeisempi haaste kuin hyvinvointialueen palvelut ja tulonsiirrot.
Saaren mukaan kokoomuksessa ja perussuomalaisissa ajatellaan, että hyvinvointivaltio laiskistaa ihmisiä ja etuuksien käyttö on liian helppoa.
Hallituspuolueiden on nyt siis helppo tehdä näköistään politiikkaa.
– Meillä on historian ylivoimaisesti hyvinvointivaltiokriittisimmät kannattajat samaan aikaan hallituksessa, Saari sanoi.
Myös keskustalla on hyvinvointivaltion kannatuksessa laskua, mutta ei yhtä rajua kuin kokoomuksella ja perussuomalaisilla.
Mihin kerrokseen kuulut, jos yhteiskunta jakautuu kymmeneen kerrokseen ja hyväosaisimmat ovat ylhäällä?
Professori Saaren mukaan vastaus tähän selittää ihmisen tilannetta paremmin kuin sosioekonominen asema tai poliittinen kanta.
Hyvinvointiyhteiskunnan tukiin kriittisesti suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat sijoittuvat melko matalalle.
Saaren tiedot vuodelta 2023 kertovat, että kokoomuksen ja RKP:n äänestäjät ovat statukseltaan korkealla tasolla (8-10) ja keskustan, vihreiden ja SDP:n äänestäjät edustavat melko korkeaa tasoa (6-7).
Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajat sen sijaan sijoittuvat melko matalalle tasolle (4-5).
Suomen suurin ogelma alkaa Saaren mukaan olla se, että suomalaisten toimintakyky laskee ja stressi lisääntyy.
– Hyvinvointivaltion reunoilla oleva suojaverkko, joka rakentui alkoholi-, rahapeli- ja lääkepolitiikasta sekä valtion asuntopolitiikasta, alkaa myös horjua. Se ei ole Suomen tulevaisuuden kannalta hyvä viesti.
Saari kertoo, että suomalaisten asema yhteiskunnassa laskee jyrkästi. Suomalaiset olivat ennen enimmäkseen korkeimman statuksen ryhmässä, mutta heidän osuutensa väestöstä on tämän vaalikauden aikana romahtanut.
– Kaikkein huono-osaisimmat ryhmät kasvavat erittäin nopeaan tahtiin.
Saaren mukaan syy ei ole ainoastaan maan hallituksessa, vaan ihmisiä koettelivat viime vuosien kriisit, kuten pandemia ja elinkustannusten nousu.
– Hyvinvoivat pärjäävät entiseen tapaan listan huipulla, mutta kaikki muut ovat notkahtaneet alaspäin.
Sosiaalimenot ovat Suomessa ennätyskorkealla, mutta ne siirtyvät työmarkkinoiden ja hyvinvointivaltion rajapinnasta lapsiin ja sairaisiin eli hyvinvointialueille sekä vammaisiin ja työeläkkeisiin.
Juho Saari tyrmää väitteen siitä, että toimeentulotuen varassa elävät ihmiset ovat laiskoja.
Saaren mukaan yhteiskunnan alemmissa luokissa ihmiset ovat kuormittuneita, stressaantuneita ja masentuneita, jolloin heidän toimintakykynsä on heikko.
– Suomalaiset eivät voi hyvin tällä hetkellä. Tilanne on selkeästi heikompi kuin 1990-luvulla.
Saari sanoo, että useat sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset jättivät väliinputoajien joukon.
– Kun hallitus teki kaikki leikkaukset työryhmissä ja sektoreittain, niin käytännössä osa-aikatyötä tekevän helsinkiläisen yksinhuoltajan hartioille kaatui se, että alamme oikaisemaan julkista taloutta.
Saaren mukaan hallitus töppää myös alkoholipolitiikassa, kun useita löysennyksiä viedään läpi yksi kerrallaan, ilman kokonaiskuvan kartoitusta.
– Ne piti pilkkoa palasiksi, muuten niitä ei olisi saatu koskaan eduskunnasta läpi.