Hyvinvointialueiden johtajat: Kehysriihessä tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia palvelujen saatavuuteen
Hyvinvointialueiden johtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen. Tehdyillä linjauksilla voi johtajien mukaan olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun.
Päätökset eivät myöskään tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen, todetaan hyvinvointialueiden johtajien verkoston kannanotossa hallituksen kehysriihipäätöksiin.
Palvelujärjestelmässä suurimmat kustannukset tulevat ympärivuorokautisista toiminnoista, kuten erityisryhmien asumispalveluista ja sairaaloiden vuodeosastohoidosta.
– Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen, todetaan kannanotossa.
Johtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joilla voitaisiin joustavoittaa keinoja, joilla lakisääteisiä tehtäviä suoritetaan. Uusien palvelumuotojen kokeilu halutaan helpommaksi.
Hyvinvointialueiden johtajat pitävät keinoja säätelevien normien purkua ja velvoittavan lainsäädännön väljentämistä oikeana suuntana. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen laskeminen on tervetullut linjaus.
Samalla tulisi kuitenkin tarkastella, mitkä ovat niitä ammattiryhmiä, joiden työpanos mitoitukseen voidaan laskea. Myös teknologian huomioimista tulisi johtajien mielestä tarkastella.
Hallitus kertoo kehysriihipäätöksissään, että se jatkaa hoivatyötä helpottavan ja potilasturvallisuutta lisäävän teknologian, kuten älylattioiden tai -rannekkeiden, ”inhimillisen hyödyntämisen mahdollistamista henkilöstömitoituksen laskennassa”.
Hyvinvointialuejohtajien mukaan tarvitaan jatkokeskustelu siitä, mitä palveluita julkisilla varoilla tuotetaan.
Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat johtajien mukaan huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin.
Kannanoton mukaan on ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.
Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.
– Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen, ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn tiedotteessa.