Huumeiden käyttötilakokeilu voisi auttaa ehkäisemään huumeista aiheutuvia ongelmia, arvioidaan Poliisihallituksessa – Poliisitarkastaja: "Pitää ensiksi peruskivi muurata"
Huumeiden valvotut käyttötilat voisivat auttaa ehkäisemään huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja, kunhan kokeilu toteutetaan hyvin. Näin arvioi poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta STT:lle.
Pöyhösen mukaan valvottuja käyttötiloja koskeva kokeilu pitäisi kuitenkin valmistella mahdollisimman perusteellisesti.
– Jos yhdessä lähdetään eri toimijoiden kanssa suunnittelemaan ja mietitään käyttäjäryhmältään rajatut ja valvotut tilat, niin (ne) voisivat olla hyvinkin perusteltu lisä nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteisiin, palveluihin sekä käytöstä johtuvien haittojen ennaltaehkäisyyn, sanoo Pöyhönen.
Huumeiden käyttötilakokeilua koskeva kansalaisaloite ylitti eduskuntakäsittelyyn vaaditun 50 000 allekirjoittajan rajan heinäkuussa. Pöyhösen mukaan aivan ensimmäinen ratkaistava asia on kokeilun lainsäädäntöpohja.
Suomen nykyiset lait tekevät huumeiden käyttötilakokeilun käytännössä mahdottomaksi. Huumausainelaissa on säädetty huumeiden yleiskielto, minkä lisäksi huumeiden käyttö ja hallussapito on säädetty rangaistaviksi rikoslaissa. Poliisilla on puolestaan esitutkintavelvoite, eli jos se saa tietoonsa rikosepäilyn, on epäily tutkittava.
Pöyhösen mielestä käyttötiloja koskevien lakimuutosten olisi oltava mahdollisimman selkeitä. Ratkottavaksi tulee hänen mukaansa esimerkiksi, miten suhtautua paitsi tilassa olevaan, myös sinne menevään tai sieltä poistuvaan ihmiseen. Pohdittavaa on hänestä myös, miten lakia sovelletaan tasapuolisesti niihin huumeiden käytöstä epäiltyihin, joihin poliisi törmää muutoin.
– Kenttä on valtavan haastava. Lähdetään ensiksi keskustelemaan ja katsomaan lainsäädäntöpohja valmiiksi ennen kuin mennään pidemmälle. Koska kyse on niin hankalasta asiasta, pitää ensiksi peruskivi muurata ja katsoa, mitä tämä tarkoittaa yhteiskunnassa, hän sanoo.
Lisäksi käyttöhuoneiden pitäisi poliisin mukaan olla suunnattuja selkeästi täysi-ikäisille ihmisille, joilla on huumausaineongelma.
– Poliisi ei halua olla luomassa tai mahdollistamassa vapaa-aluetta, jossa huumausaineita voitaisiin käyttää, jonne kuka vaan voisi mennä kokeilemaan huumausaineita.
Maailmassa on tällä hetkellä noin 90 käyttöhuonetta, ja niitä on ollut Euroopan kaupungeissa 1980-luvulta lähtien. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan käyttöhuoneet tavoittaisivat kaikkein marginalisoituneimpia huumeiden käyttäjiä ja ne voisivat lisätä ongelmakäyttäjien mahdollisuutta päästä terveyspalveluiden piiriin.
Kansainvälisesti niiden on THL:n mukaan katsottu vähentävän varsinkin heroiinista aiheutuvia yliannostuskuolemia.
Suomessa yleisin huumekuolemien syy on kuitenkin heroiinin sijaan buprenorfiinin ja alkoholin yhteiskäyttö, joten tilojen vaikutus kuolleisuuteen ei välttämättä olisi Suomessa yhtä suuri kuin kansainvälisesti.
A-Klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö ja yksi kansalaisaloitteen laatijoista Annuska Dal Maso sanoo, että käyttöhuoneet voivat vähentää ympäristöhaittoja, kun käyttäjät pistäisivät huumeita valvotuissa, hygieenisissä tiloissa eikä kadulla.
Mitä tulee käyttöhuoneiden kohdentamiseen, niin Dal Mason mukaan huoneet olisi suunnattu ihmisille, jotka käyttävät huumeita suonensisäisesti.
– Siinä vaiheessa, kun ihminen käyttää pistämällä huumeita, ollaan jo tosi syvällä ja ollaan ongelmakäyttäjiä. Viihdekäyttäjät eivät käytä pistämällä, Dal Maso sanoo ja jatkaa:
– Ei kukaan saa päähänsä mennä ensimmäistä kertaa sen takia, että olisi siisti kokeilla. Tämä on aika kaukaa haettu teoria, eikä tällaista ole näkyvissä muissa maissa, missä (käyttöhuoneita) on ollut.
Hänen mukaansa valvotuissa tiloissa henkilökunta voi myös puuttua mahdolliseen huumekauppaan ja ilmoittaa siitä tarvittaessa viranomaisille.
Lisäksi jo nykyiset lait kieltävät matalan kynnyksen päihdepalveluiden suuntaamisen alaikäisille.
– Ei kyse ole villistä lännestä eikä puhuta sivistymättömistä ihmisistä. Puhutaan ihmisistä, joilla on kyky noudattaa sääntöjä, mitä jossain tilassa on.
Kaikkein vaikeimmin tavoittuvia ihmisiä voisi Dal Mason mukaan käyttöhuoneiden kautta lopulta myös ohjata hoitoon, jos he ovat itse siihen valmiita.
A-Klinikkasäätiö kannattaa valvottujen huumeiden käyttötilojen kokeilua.
Huumausaineen käyttötilakokeilua koskevan kansalaisaloitteen keräysaika päättyy elokuussa, minkä jälkeen aloitteen tehneet voivat luovuttaa se eduskunnalle.
STT:n eduskuntaryhmille heinäkuussa tekemän kyselyn perusteella käyttötilat jakavat eduskuntapuolueita.
Euroopassa käyttöhuoneita on myös maissa, joissa käyttö on muuten kriminalisoitu, kuten Suomessa.
Pöyhönen Poliisihallituksesta toteaa myös, että jo nykyisin poliisilla on huumausaineen käytön sakottamisen sijaan mahdollisuus antaa ihmiselle huomautus ja ohjata hänet hoitoon. Tätä käytetään hänen mukaansa noin 6 000–7 000 kertaa vuosittain.
– Tutkittua tietoa ja asiantuntijatietoa on. Rehellisesti ja avoimesti pitää katsoa, mikä Suomen malli mahdollisesti olisi, hän sanoo.
Poliisille tärkeää on ylipäänsä Pöyhösen mukaan suunnata resurssit huumausaineiden käyttörikosten tutkimisesta niiden maahantuonnin ja levittämisen ehkäisyyn.
– Helppoa ratkaisua ei ole. Jos sellainen olisi, se olisi varmasti jo keksitty.