Husin teho-osastoilla viime viikolla ennätysmäärä nuoria koronapotilaita – raskaana oleville on jouduttu usein tekemään kiireellinen sektio

Koronahoito

Nuorten koronatehohoitopotilaiden määrä nousi viime viikolla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) korkeammalle kuin kertaakaan aiemmin.

Koronatehohoitopotilaista kolmasosa oli viime viikolla alle 40-vuotiaita. Hoidossa oli myös useita alle 30-vuotiaita, joilla ei ole pitkäaikaissairauksia.

Osastonylilääkäri Minna Tallgren Meilahden sairaalan teho-osastolta sanoo, että selvää kasvutrendiä nuorten tehohoitopotilaiden määrässä ei kuitenkaan tämän viikon tilanteen perusteella näy.

–  Viime viikolla mietitytti, voisiko kyse olla siitä, että variantti käyttäytyy eri lailla ja se toisi nuoria teholle enemmän. Liian lyhyt aika sanoa, onko näin, Tallgren sanoo STT:lle.

Britanniassa ei Tallgrenin mukaan ole havaittu tällaista ikään liittyvää ilmiötä virusmuunnoksen yhteydessä. Herkemmin tarttuva brittimuunnos leviää Suomessa nyt erityisesti Hus-alueella.

Husissa nuorilla tehohoitoon päätyneillä koronapotilailla ei yleensä ole ollut pitkäaikaissairauksia, Tallgren kertoo. Vieläkään ei täysin tiedetä, miksi jotkut sairastuvat vaikeaan tautimuotoon ja toiset eivät.

Myös Turun yliopistollisessa sairaalassa nuoria koronapotilaita on vuode- ja teho-osastolla hieman aiempaa enemmän, mutta muutos ei ole vielä kovin merkittävä, sanoo teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen.

Valtonen arvelee, että kyse on lähinnä siitä, että nuoremmissa ikäluokissa tapauksia ylipäätään ilmenee nyt enemmän.

Jos nuorten tehohoitopotilaiden osuus tosiaan olisi kasvussa, suunta olisi päinvastainen kuin aiemmin.

Yli 60-vuotiaiden osuus koronatehohoitopotilaista on nimittäin ollut Suomessa syksyn ja talven aikana viime kevättä suurempi, kertoo tuorein kansallinen tehohoidon tilannekuvaraportti.

Ero voi liittyä siihen, että vanhemmat ihmiset olivat keväällä vielä tiukemmin eristyksissä, arvioi raportin kokoamisesta vastaava professori Matti Reinikainen.

Husin Tallgren arvioi, että kyse voi olla myös satunnaisvaihtelusta, sillä tehohoidossa olleiden määrä oli varsinkin syksyllä suhteellisen pieni. Selvää trendiä iäkkäiden määrän kasvusta hän ei ole havainnut.

Pohjois-Savossa tilanne on vastannut valtakunnallisia tilastoja, kertoo Kuopion yliopistollisen sairaalan tehohoidon apulaisylilääkäri Maarit Lång. Tyksissä taas vastaavaa muutosta ei ole huomattu.

Raskaana olevia on joutunut koronaviruksen vuoksi tehohoitoon Suomessa vajaat kymmenkunta, Minna Tallgren kertoo. Ainakin Husin alueella tapauksia on tämän vuoden puolella ollut viime vuotta enemmän.

Raskaana oleville koronatehohoitopotilaille on loppuraskaudesta jouduttu usein tekemään kiireellinen sektio, sillä suuri kohtu painaa palleaa ylöspäin ja vaikeuttaa hengitysvajausta entisestään.

Ainakin Husin alueella sekä äideille että lapsille on Tallgrenin tietojen mukaan näissä tapauksissa käynyt hyvin.

Vaikean koronataudin riskiä lisäävät korkeampi ikä ja perussairaudet, ensisijaisesti diabetes ja keuhkosairaudet. Lisäksi koronatehohoitopotilaiden joukossa lievä ylipaino ja lihavuus ovat selvästi yleisempiä kuin väestössä keskimäärin.

Tehohoitoon koronan vuoksi joutuneista noin kaksi kolmasosaa on miehiä, mutta syy on edelleen epäselvä. Ero saattaa liittyä ulkoisiin tekijöihin, kuten huonompiin elämäntapoihin tai johonkin sukupuoleen sidottuun tekijään, esimerkiksi genetiikkaan, Mika Valtonen sanoo.

–  On edelleen avoin kysymys, johtuuko se elämäntavoista vai sukupuolesta vai sekä että.

Hyviäkin uutisia tehohoitorintamalla on. Viime kevääseen verrattuna koronapotilaita oli joulukuun epidemiapiikin aikaan vuodeosastoilla enemmän, mutta tehohoidossa vähemmän. Tällä hetkellä luvut ovat lähellä joulukuun tilannetta.

Yksi syy voi olla hoidon kehittyminen, minkä ansiosta vuodeosastolta ei päädytä niin paljon teholle.

Epidemian aikana on opittu muun muassa hyödyntämään tarvittaessa kortisonihoitoa ja havaittu koronan nostavan veritulppariskiä, jolloin sitä on voitu lääkehoidolla ehkäistä, Valtonen sanoo.

Ainakin Husissa ja Kysissä tehohoitojaksot ovat lyhentyneet viime keväästä keskimäärin muutamalla päivällä. Koko epidemian ajalta koronatehohoitojaksojen keskimääräinen pituus on noin 12 vuorokautta.

Kun potilas saapuu teholle, on vaikea ennustaa, miten hänen käy. 5–7 päivän sisällä aletaan Tallgrenin mukaan nähdä, miten hoito alkaa tehota.

Rohkaisevaa pitkänkin hoidon kannalta on ollut se, että useita kuukauden tai jopa kaksi kuukautta tehohoidossa olleita koronapotilaita on toipunut hyvin, Tallgren kertoo.

Useimmiten koronapotilaat joutuvat tehohoitoon hengitysvaikeuksien vuoksi, ja hoito keskittyy hengityksen helpottamiseen esimerkiksi hengityskoneen avulla.

Joskus potilas on myös joutunut uudestaan tehohoitoon sieltä jo kerran lähdettyään, jos esimerkiksi keuhkoissa on ilmennyt uusi infektio.

Suomessa tehohoitoon joutuvista koronapotilaista noin 82 prosenttia on tilannekuvaraportin mukaan selvinnyt hengissä samasta sairaalajaksosta. Pitkiä hoitojaksoja on kuitenkin vielä kesken, joten lopullista sairaalakuolleisuutta ei vielä tiedetä.

Kansainvälisessä vertailussa tulosta voi pitää hyvänä, sillä esimerkiksi Britanniassa tehohoitoon joutuneiden koronapotilaiden kuolleisuus oli ensimmäisessä aallossa 39 prosenttia, kerrotaan Duodecim-lehdessä ilmestyneessä Suomen koronatehohoitoa käsittelevässä tieteellisessä artikkelissa.

Suomen hyviin lukuihin vaikuttaa Mika Valtosen arvion mukaan paitsi tasaisen laadukas hoito, myös huolellinen potilasvalinta. Jos arvioidaan, ettei tehohoidosta ole kovin sairaalle tai iäkkäälle potilaalle hyötyä, siihen ei kannata ryhtyä.

Tartuntalukujen noustessa teho-osastoillakin valmistaudutaan jälleen tilanteen pahenemiseen. Rokotuksista ei tehohoidon kuormitukseen ole luvassa apua ehkä vielä moneen kuukauteen.

Husissa on joitain tapauksia, joissa rokotteen saaneella on samalla viikolla ilmennyt koronatartunta ja ihminen on lopulta joutunut tehohoitoon. Heidän kohdallaan kyse on ollut erityisen huonosta tuurista, sillä immuniteetti muodostuu noin 2–3 viikkoa rokotuksen jälkeen.

Rokotereaktioista tapauksissa ei ole ollut kyse, Tallgren sanoo.

Jos tehohoidon tarve kasvaa, joudutaan vähentämään leikkaustoimintaa, mikä puolestaan kasvattaa taas hoitovelkaa ja hoitojonoja. Husin alueella leikkauksia on jouduttu jo vähentämään. Tehohoitopotilaita on myös kuljetettu muille alueille hoitoon.

–  Jos pitäisi tällä hetkellä arvata, veikkaisin että tästä keväästä tulee pahempi kuin viime kevät, mutta olen toiveikas, että näin ei kävisi, Tallgren sanoo.

Kuopiossa tilanne on nyt rauhallinen, mutta sielläkin on oltava valmiudessa ottamaan tarvittaessa vastaan potilaita muualta, Maarit Lång kertoo.

Mika Valtosta huolestuttavat erityisesti Ahvenanmaan ja Rauman hälyttäväksi ryöpsähtäneet tartuntatilanteet, jotka voivat tuoda potilaita myös Turkuun.

Etenkin koronaepidemian alkuvaiheessa ennusteet sairaala- ja tehohoidon tarpeesta olivat huomattavasti pahempia kuin lopulta toteutunut tilanne, Valtonen huomauttaa.

–  Minusta on kuitenkin parempi varautua pahimpaan kuin uskotella itselleen, että ei tässä mitään hätää ole.