Historiallinen havainto vahvistaa – korujesi kulta voi olla peräisin neutronitähtien yhteentörmäyksestä
Uuden aikakauden alku! Uusi ikkuna maailmankaikkeuteen! Muun muassa näin hurmioituneet tutkijat kuvailivat historiallista havaintoa – elokuussa todistettua kahden neutronitähden yhteentörmäystä.
Neutronitähtien arvioidaan törmänneen noin 130 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Se on tähän mennessä lähin havaittu gravitaatioaaltolähde.
Törmäys havaittiin siitä aiheutuneiden painovoima- eli gravitaatioaaltojen sekä sähkömagneettisen säteilyn eli valon avulla. Havainto tehtiin Ligo- ja Virgo-painovoimaobservatorioilla sekä teleskoopeilla.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tutkijat havaitsevat valoa ja painovoima-aaltoja samasta kohteesta.
– Ehkä se on tässä kouriintuntuvin asia, että voidaan nähdä ihmissilmälle näkyvässä valossa tämä tapahtuma, mistä nämä gravitaatioaallot saavat alkunsa, sanoo professori Seppo Mattila Turun yliopistosta.
Albert Einstein ennusti gravitaatioaaltojen olemassaolon yleisessä suhteellisuusteoriassaan jo 1900-luvun alussa, mutta ne löydettiin vasta syksyllä 2015. Tuolloin amerikkalaisten tutkijoiden johtama kansainvälinen ryhmä havaitsi kahden mustan aukon yhteensulautumisessa syntyneet gravitaatioaallot.
– Tämä (gravitaatioaallot) mullistaa mahdollisuudet siitä, miten ihmiskunta voi havainnoida ympäröivää maailmankaikkeutta. Tämä on ikään kuin uuden aikakauden alku, Mattila kertoo.
Tämä on ikään kuin uuden aikakauden alku.
Professori Seppo Mattila
Yli 30 vuotta sitten ennustettiin, että neutronitähtien törmäyksissä syntyvät kilonovat levittävät kullan ja platinan kaltaisia raskaita alkuaineita ympäri maailmankaikkeutta. Mattilan mukaan nyt tehty havainto vahvistaa asian.
– Havaitsemalla kahden neutronitähden törmäyksen säteilevää valoa eli niin sanottua kilonovaa, näimme alkuaineiden sormenjäljet.
Törmäyksen havaitseminen auttaa ymmärtämään galaksien syntymistä ja kehittymistä.
– Se auttaa ymmärtämään, mistä nämä ympärillämme näkemämme alkuaineet tulevat. Kultasormus on esimerkiksi aika konkreettinen, käsin kosketeltava esimerkki, sillä ainakin osa kullasta syntyy kilonovista.