Nyt tuli ennätystulos – Herneen sadosta povataan kymmeniä miljoonia kiloja pulskempaa kuin koskaan ennen

Herneen tämän vuoden satokertymästä ennustetaan mittaushistorian suurinta, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotiedoista.

Arvion mukaan satoa voi kertyä tältä vuodelta jopa lähes 89 miljoonaa kiloa, kun vielä viime vuonna hernettä kerättiin suomalaisilta pelloilta vajaat 43 miljoonaa kiloa. Vuonna 2020 satoa kertyi noin 54 miljoonaa kiloa.

Luken erikoistutkijan Hannu Känkäsen mukaan hernesadon suuri kasvu perustuu ennen kaikkea siihen, että hernepeltojen pinta-ala on kasvanut viime vuosina paljon. Vielä 2000-luvun alussa hernettä viljeltiin koko maassa noin 5  000 hehtaarin alueella, mutta tänä vuonna viljelyalue on kasvanut noin 29  000 hehtaariin.

Herne on vallannut tilaa suomalaisilta pelloilta muun muassa siksi, että se ei ole riippuvainen typpilannoitteista, joiden hinnat ovat nousseet jopa kolminkertaisiksi Ukrainan sodan myötä.

–  Sanoisin, että herne on nykyään jo melko viljelyvarmaa, Känkänen sanoo.

Valtaosa Suomessa viljellystä herneestä menee eläinten rehuksi, kertoo Atrian omistaman A-Rehun hankintapäällikkö Taneli Marttila. Kotimaisen herneen käytön lisäämisessä onkin vielä tekemistä Suomessa sekä eläinten ruokinnassa että elintarvikepuolella.

– Elintarvikeherneen viljelyala pysyy edelleen siinä vähän päälle viidessä tuhannessa hehtaarissa, eihän ihmiset syö sen enempää hernettä missään muodossa, sanoo Marttila.

Kiinnostus kotimaisesta herneestä tehtyyn rehuun kasvaa. Jos ulkomailta tuotava soija voitaisiin syrjäyttää kokonaan kotimaisella herneellä, siinä säästettäisiin Marttilan mukaan ilmastoa – ja myös miljoonia euroja rahaa.

–  Tämä on iso juttu, että jos pystytään syrjäyttämään rehuihin käytetty soija täysin, niin se jättää meille Suomeen vähintään 70 miljoonaa euroa joka vuosi.

Erikoistutkija Känkäinen arvioi, että herneen viljelymäärät voisivat pysyä ainakin nykyisellä tasolla myös tulevaisuudessa, vaikka typpilannoitteiden hinnat laskisivatkin jälleen.

–  Kasvuvaraakin on vielä runsaasti. Ulkomaisen soijan tuonnin korvaaminen on sellainen, mitä halutaan.

Hernettä itsekin osa-aikaisesti viljelevän Marttilan mukaan uusia herneen viljelijöitä on tullut paljon. Herneen viljelyyn voidaan käyttää samaa koneistoa kuin viljankin viljelyyn, joten uusia koneinvestointeja ei tarvita.

–  Pelkästään positiivisia kokemuksia on tullut. Kasvustot ovat näyttäneet todella hyviltä ja lupaavilta, hän arvioi.

Marttilan mukaan herneellä on hento mutta laaja juuristo, joten se muokkaa kovettunutta maaperä pehmeämmäksi. Toisin kuin viljat, herne sitoo lähes kaiken tarvitsemansa typen ilmakehästä. Lisäksi herne auttaa viljojen kasvua seuraavina satovuosina, sillä se katkaisee viljojen kasvitauteja.

Känkäsen mukaan herneellä on historiassa ollut hieman vaikeasti viljeltävän kasvin maine, mutta uudet jalostetut lajit ovat jo varsin viljelyvarmoja. Hernesadon täydellisiä katoja voi kuitenkin tulla, jos ympäristö on liian märkää.

–  Tälle kesälle on ollut tyypillistä se, että satovaihtelut ovat hyvin suuria pienilläkin etäisyyksillä. Jossain on voinut tulla liikaa vettä ja jossain on ollut selkeää kovaa kuivuutta. Jopa naapuripeltojen välillä voi olla suuriakin eroja siinä, miten kuurot on osuneet, Känkänen kertoo.