Helsinki-Tallinna-tunneli tulisi käyttöön vuonna 2040, Helsinkiin kolme asemaa

Helsingin ja Tallinnan välille kaavailtu rautatietunneli maksaisi 13–20 miljardia euroa, selviää FinEst Link -projektin tuloksista.

Hinta-arvio on liki kaksinkertaistunut aiemmasta.

Tunnelihanke on mahdollista toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallilla, jossa yksityinen sektori rahoittaa tunnelin rakentamisen.

EU-rahoitusta tarvitaan 40 prosenttia kustannuksista.

Selvityksessä päädyttiin tunnelilinjaukseen, joka kulkee Helsinki-Vantaan lentokentältä Tallinnan Ülemisteen.

Suomen puolella olisi kolme maanalaista henkilöliikenneasemaa: Helsingin keskusta, Pasila ja pääteasemana Helsinki-Vantaan lentokenttä.

Rautatieyhteys Helsingistä Tallinnaan tulisi matkustajien ja rahtiliikenteen käyttöön vuonna 2040. Rakennustyöt alkaisivat vuonna 2025.

Vertailukohdaksi tunnelille on nostettu esiin Englannin kanaalin alittava Eurotunnel sekä Ruotsin ja Tanskan välillä kulkeva Juutinrauman silta.

Suomenlahden alittavan tunnelin kannattajat ovat muistuttaneet, että vuonna 2000 valmistunut Juutinrauman silta teki Kööpenhaminan ja Malmön alueesta Pohjoismaiden talousmoottorin.

Soraäänet ovat sitä vastoin korostaneet, että Helsinki ja Tallinna ovat syrjäisempiä ja väestöpohjaltaan pienempiä kuin Englannin kanaalin ja Juutinrauman lähialueet.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.)  mukaan tunnelia on määrä tehdä seuraaville sukupolville.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) arvioi, että Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli toisi Suomelle ja Virolle myös paljon kansanvälistä huomiota.

– Tämä olisi maailman pisin merenalainen tunneli. Ei olekaan syytä rajoittaa tunnelihankkeen kannattavuuden arviota pelkästään taloudellisiin mittareihin, Vapaavuori sanoi tänään Tallinnassa.

Hänen mukaansa on syytä myöntää rehellisesti, että tunnelihanke ei olisi yksinään kannattava.

– Ehdotus tämän yhteyden rakentamisesta perustuu kokonaisarvioon tunnelin vaikutuksista.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) säesti toteamalla, että tunnelia on määrä tehdä seuraaville sukupolville.

Myös hänen mukaansa hankkeen kannattavuutta on punnittava kustannus-hyötyanalyysin sijaan laajemmilla taloudellisilla mittareilla.

– Suomessa on niin suuret etäisyydet, että meillä tuskin mikään infrastruktuuri on kannattava kustannus-hyötyanalyysissä. On otettava huomioon esimerkiksi ilmasto- ja turvallisuusvaikutukset, Berner vertasi.

Ministeri myös tähdensi, että yhdessä Rail Baltica -rautatiehankkeen ja Jäämeren radan kanssa Helsinki–Tallinna-tunneli yhdistäisi toteutuessaan arktisen alueen Suomen kautta Euroopan ytimeen.

Tunneli voisi siis olla merkittävä hanke koko Suomen ja Euroopan, ei vain Helsingin ja Tallinnan kannalta, Berner sanoi.

Rail Baltica -rata on tarkoitus rakentaa Tallinnasta Varsovaan. Myöhemmin Rail Baltica yhdistyisi osaksi EU:n kaavailemaa koko unionin kattavaa nopeaa raideverkkoa.

Vapaavuori muistutti, että tunnelihanke edellyttää myös tuntuvaa rahoitusta EU:lta.

– Siksi tarvitsemme paljon paremman tarinan kuin vain kahden kaupungin tarinan saadaksemme tämän onnistumaan.

Projektin 13–20 miljardin euron suuruiseksi arvioidusta hinnasta neljä viidesosaa on Vapaavuoren mukaan tarkoitus rahoittaa julkisin varoin.

– EU:n panokseksi toivotaan saatavan puolet julkisesta rahoituksesta.

Suunnitelman mukaan Suomenlahden alitse rakennettaisiin rautatietunneli kumpaankin suuntaan sekä huoltotunneli niiden väliin.

Vapaavuoren mukaan on erittäin lupaava näkymä, että tunnelin arvioidaan saavan yhdeksän miljoonaa matkustajaa vuosittain.

– Olenkin jo itse pitkään sanonut, että Helsingin paras nähtävyys on Tallinnan vanha kaupunki.

FinEst Link -projekti julkisti Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin selvityshankkeen tulokset Tallinnassa tänään.

Suunnitelman mukaan Suomenlahden alitse rakennettaisiin rautatietunneli kumpaankin suuntaan sekä huoltotunneli niiden väliin.

Rakennustyöt käynnistyisivät vuonna 2025 ja matkustajaliikenne alkaisi vuonna 2040.

Pormestari Vapaavuoren mukaan on syytä varautua siihen, että näin suuren hankkeen aikataulu voi elää suuntaan tai toiseen.

Maaperätutkimuksissa on aiemmin havaittu, että Suomen peruskallio jatkuu Suomenlahden alla melko yhtenäisenä Viron rannikolle asti.

Peruskallio on tunnelien rakentamisen kannalta otollista. Tallinnan edustalla peruskallio kuitenkin laskee syvemmälle, ja sen päällä on vettä läpäisevää hiekkakiveä.

Ongelmia saattaisivat olla myös Suomenlahden merenpohjassa olevat hiekan ja saven täyttämät laaksot, jotka eivät ole kivettyneet.

Aiemmin on arvioitu, että tunnelin pitäisi laaksojen kohdalla painua melko syvälle.