Hellekesän kuivuus uhkaa tuhota satoja – Näin keskustan viljelijäedustajat Pylväs ja Savola kehittäisivät tukijärjestelmää
Alkukesä oli suhteellisen kostea, mutta viime aikoina Suomea on kohdannut kuivuus ja helle.
Ensimmäinen nurmirehusato on saatu korjattua pelloilta hyvin, mutta toista rehusatoa uhkaa tuho.
Maanviljelystä harjoittavien keskustalaisten kansanedustajien Juha Pylvään ja Mikko Savolan mukaan pelloista näkee, että vedestä on ollut pulaa.
Osa pelloista kuivuu pystyyn ja kulottuu kesken kasvun. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pylväs sanoo, että viljely on ollut tänä kesänä haastavaa.
– Pellot ovat kasvaneet todella vaihtelevasti. Keväällä kylvöaikaan tuli kovat sateet ja kaikki siemenet eivät päässeet kasvamaan. Kuivuus tuli sitten, kun sadonmuodostus oli kiivaimmillaan, hän kertoo.
Ähtäriläinen Savola ja ylivieskalainen Pylväs kertovat, että ensimmäinen rehusato oli monin paikoin todella hyvä. Se pelastaa paljon.
– Nyt on liian kuivaa, eikä toinen nurmisato meinaa kasvaa, Savola tuumii.
Hän viljelee esimerkiksi nurmirehua lehmille, sekä ohraa ja syysvehnää. Pylväällä viljelyssä on esimerkiksi vehnää, kauraa ja syysvehnää.
Savolan mukaan on maalajikohtaista, miten pelto kasvaa.
– On aivan sama, mitä kasvattaa, jos maalaji on liian kuiva. Silloin vilja ei pääse alkuvuodesta kasvamaan ja sato jää pieneksi. Pylväs kertoo, että kaura kestää kuivuutta ohraa ja vehnää paremmin.
– Ohra on suomen yleisin viljelyskasvi, sitä kyllä saadaan. Mutta jos käy köpelösti, voimme joutua vehnässä tuonnin varaan, Pylväs pohtii.
Hän arvioi, että satotaso on viljoissa normaalia heikompi ja tähkät ovat jääneet lyhyiksi.
Tällaiset sääilmiöt ovat yhteiskunnan kannalta vaikeita.
Mikko Savola
Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja kesät saattavat olla yhä useammin kuumia ja kuivia.
Savola uskoo, että jos keväät aikaistuvat, myös kylvö ja sadonkorjuu voivat aikaistua.
– Tällaiset sääilmiöt ovat yhteiskunnan kannalta vaikeita ja niiden aiheuttamiin ongelmiin on hankala saada nopeaa apua.
– Haluaisin, että satovahinkojärjestelmää kehitettäisiin. Se pitäisi saada sellaiseksi, että jos sääilmiön takia viljasato menee pilalle, korvauksia pystyttäisiin antamaan.
Savola uskoo, että esimerkiksi kokeilemalla erilaisia lajikkeita voitaisiin löytää ratkaisuja sato-ongelmiin. Osa lajikkeista nimittäin kestää sään heittelyä paremmin kuin toiset.
Esimerkiksi kesä 2006 oli tällainen samantyylinen, hirveän kuiva.
Juha Pylväs
Pylväs on samoilla linjoilla.
– Jos sato muodostuu eri lajeista eri aikaan, niin jostain voi saada kohtuullisen sadon, vaikka toiset menisivät pieleen.
Pylväs muistuttaa, että poikkeuksellisia kesiä on ollut aiemminkin.
– Esimerkiksi kesä 2006 oli tällainen samantyylinen, hirveän kuiva. Kuusi viikkoa putkeen oli hellettä.
Pylvään mukaan tilanne on paljon kiinni viljelijöiden omista toimenpiteistä.
– Esimerkiksi altakastelujärjestelmä, jossa salaojat tuovat vettä pellon alle, eivätkä vie sieltä pois, voivat toimia kuivina vuosina. Toisaalta karkeilla kivennäismailla multavuuden lisäämisestä voisi olla hyötyä.
Pylväs haluaisi tehdä tukijärjestelmästä kokeiluille kannustavamman.
– Kun tukijärjestelmä toimisi paremmin, viljelijät voisivat ennakkoluulottomammin kokeilla uusia keinoja, kun vain tuet siihen kannustaisivat.
