Harkovassa pelätään Venäjän uutta valtausyritystä – "En tiedä, mitä venäläisillä on mielessä"
Kaivinkone jyrisee, kun kerrostalon pommitettua julkisivua puretaan Ukrainan Harkovassa. Venäläisiskussa vaurioitunut rakennus Saltivkan kaupunginosassa on ollut hajalla suursodan alusta lähtien.
– Russki mir, tokaisee työmaan laidalla Oleksandr Melnyk, 46, STT:n toimittajalle.
Venäjänkielisellä käsitteellä on kaksoismerkitys, joka on saanut katkeran sävyn erityisesti Ukrainan sodassa. Yhtäältä se tarkoittaa ”venäläistä maailmaa”, mutta se voidaan kääntää myös ”venäläiseksi rauhaksi”. Alun perin maailmaa ja rauhaa tarkoittavat sanat vain kuulostivat samalta, mutta nykyisin ne myös kirjoitetaan samalla tavalla.
”Russki mir” on Kremlin vallanpitäjien retoriikassa käytetty käsite, jolla on perusteltu hyökkäyssotia naapurimaissa venäjänkielisen väestön puolustamisen verukkeella sekä Venäjän imperiumin ja Neuvostoliiton vanhan etupiirin palauttamista. Venäläisen rauhan merkityksessään käsite tuo mieleen lentävän lauseen, jonka antiikin historioitsija Tacitus kirjoitti piktipäällikkö Calgacuksen sanomaksi vuonna 98.
– Ryöstelylle, verilöylyille ja anastamiselle he antavat nimeksi valheellisesti imperiumin; he luovat autiomaan ja kutsuvat sitä rauhaksi.
Silloin puhe oli Rooman imperiumista, jota vastaan piktit taistelivat nykyisen Skotlannin alueella. Tacituksen lausahdusta on monasti sovellettu myös presidentti Vladimir Putinin Venäjään, eikä vertaus ole aivan tuulesta temmattu – ovathan suurvenäläiset imperialistit itsekin jo vuosisatojen ajan kutsuneet Venäjää kolmanneksi Roomaksi.
Harkovalaisella rakennustyömaalla puretaan kerrostalon tärveltyä portaikkoa, jotta se voidaan jälleenrakentaa myöhemmin rakennuksen remontissa. Työmiehet jatkavat aherrustaan siitä huolimatta, että Venäjän rajan takaa ampumat iskut Harkovaan jatkuvat lähes päivittäin.
Harkovassa Venäjä on muun muassa tehnyt kaksoisiskuja, joissa ensimmäisen iskun jälkeen se on iskenyt uudelleen samaan kohteeseen tappaakseen pelastustyöntekijöitä. STT:n vieraillessa Harkovassa huhtikuun alussa tällaisessa iskussa kuoli viranomaisten mukaan neljä ihmistä, kertoi muun muassa Kyiv Independent.
Eikö rakennusmiehiä pelota, että työmaa valittaisiin uuden iskun kohteeksi?
– Ketä nyt ei pelottaisi, mutta työt pitää tehdä, sanoo rakennusyhtiö Egisin teknisestä valvonnasta vastaava Oleksandr Melnyk.
Melnykin mukaan ilmahälytyksen alkaessa työt keskeytetään ja väki hakeutuu suojaan. Harkovalaiset joutuvat kuitenkin elämään sen tosiasian kanssa, etteivät ilmahälytykset anna paljoakaan pakoaikaa, sillä läheisestä Belgorodista laukaistut iskut osuvat perille nopeasti. STT:n vieraillessa kaupungissa kuului ainakin yksi yöllinen räjähdys, josta ilmahälytys ei ehtinyt ennalta varoittaa.
Rakennusmies Melnyk on nähnyt Ukrainan sodan rumimman puolen paitsi Harkovassa myös Mariupolissa, josta hän on kotoisin. Venäjän joukot tuhosivat Mariupolin lähes kokonaan pitkän piirityksen aikana suursodan alussa. Melnyk oli yksi kaupungin asukkaista, jotka pääsivät pakenemaan Venäjän laajan hyökkäyksen alussa.
– Onneksi sain perheenjäseneni ulos kaikki elossa, he kaikki ovat Ukrainan hallitsemalla alueella ja lähtivät pois (Mariupolista). Tuttavista osa on vaihtanut värinsä ja jäi sinne, nyt he kutsuvat minua nationalistiksi. Heitä ei voi enää kavereiksi kutsua, Melnyk kertoo Venäjän leiriin vaihtaneista tutuistaan.
Hänen oikeat ystävänsä Mariupolista ovat nyt Venäjän sotavankeina, Melnyk kertoo.
– He olivat Mariupolin puolustajia, jotka joutuivat vankeuteen ja ovat edelleenkin siellä.
Melnykiä itseään ei tuolloin otettu taistelemaan terveyssyistä, mutta hän oli mukana rakentamassa Mariupolin puolustuksia.
Melnyk kuuluu onnekkaisiin mariupolilaisiin, sillä tuhansien siviilien pelätään kuolleen kaupungissa suursodan alun piiritystaistelussa. Tarkka uhrimäärä tuskin koskaan selviää Venäjän miehityksen jatkuessa kaupungissa.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch arvioi satelliittikuvista laskettujen hautojen lisääntymisen perusteella, että kaupungissa koettiin vuosina 2022–2023 ainakin yli 8 000 ylimääräistä kuolemaa tavanomaiseen kuolleisuuteen verrattuna. Järjestön mukaan on mahdotonta sanoa, kuinka suuri osa näistä kuolleista oli siviilejä. Todellisen uhrimäärän pelätään olevan suurempi.
Saltivka on yksi sodassa pahiten kärsineistä kaupunkialueista, jotka ovat edelleen Ukrainan hallussa. Siinä missä Kiovan kärsineet esikaupunkialueet, kuten Butsha, on osin jälleenrakennettu ulkomaisella rahalla uutuuttaan kiiltäviksi julkisivuiksi, Harkovassa jälleenrakennus on edennyt hitaasti. STT:n näkemä kerrostalo oli ollut hajalla kaksi vuotta ennen kuin sitä päästiin siivoamaan.
Saltivka kantaa yhä sodan alun taistelujen jättämiä haavojaan, jotka eivät ole päässeet paranemaan Venäjän iskujen jatkuessa. Venäjän joukot karkotettiin Harkovan laitakaupungista hyökkäyssodan alussa, mutta ne ehtivät tehdä hirveää vahinkoa alueella.
Tulesta mustuneet seinät, liekkien polttamat autonraadot, räjähdysten repimät kodit ja paineaaltojen rikkomat ikkunat irvistävät yhä vastaan joka ilmansuunnasta kaksi vuotta myöhemminkin. Paikallaan ovat myös ukrainalaisjoukkojen kaivamat juoksuhaudat ja pinoamat hiekkasäkkimuurit.
STT:n vieraillessa alueella käveli harvakseltaan vastaan siellä yhä asuvia ihmisiä, jotka elivät läpi sodan pahimpien kauhujen.
– Juoksimme kellarista toiseen. Kaduilla kun alkoi tulitus, piti juosta kellariin. Kaikki ovet olivat auki, oli mahdollista juosta minkä tahansa talon kellariin, muistelee Saltivkassa asuva Serhii suursodan alkua.
Serhii syntyi vuonna 1977 Harkovassa ja on elänyt kaupungissa koko ikänsä. Hän ei halunnut lähteä muualle edes tykistöiskujen aikaan. Pakon alla hän kertoo voivansa lähteä, mutta toistaiseksi hän on jäänyt.
– Jos tulee pakko, lähden pois. Mutta toistaiseksi pysyn täällä. En tiedä, mitä venäläisillä on mielessä, mutta en usko, että tänne tulee taas tykistötulta.
Venäjän pelätään yrittävän jälleen Harkovan valtausta keväällä. Ukrainaa kalvavan ammus- ja miespulan sekä Venäjän uuden mobilisoinnin vuoksi tilanne näyttää vaikealta, mutta kaupungin pormestari Ihor Terehov vakuutti Ukrainska Pravdalle huhtikuussa, etteivät venäläiset saavuta kaupunkia.