Hallitus yrittää säästää köyhimpien asumismenoista – lakiesitys tyrmättiin lausuntokierroksella

Hallituksen pyrkimys säästää toimeentulotuen saajien asumismenoista saa kriittistä palautetta lausuntokierroksella. Esityksen mukaan toimeentulotuen saajat ohjattaisiin jatkossa hankkimaan halvempi asunto, jos heidän vuokransa ylittää vuokranormin.

Jos normin ylittäville menoille ei löydy laissa määriteltävää erityistä perustetta, olisi toimeentulotuen saajalla kolme kuukautta aikaa muuttaa halvempaan asuntoon, jotta hänen tukiaan ei leikattaisi. Hallituksen tavoite on, että lainmuutos astuisi voimaan ensi vuoden heinäkuussa.

Muutoksen lasketaan vähentävän toimeentulotukimenoja 31 miljoonalla eurolla, mikä jakautuu puoliksi kuntien ja valtion kesken. Työllisyyden lasketaan kasvavan 1 200 työllisellä. Hallituksen esityksessä lasketaan, että yli 56 000 toimeentulotukiasiakasta asuu nykyään asunnossa, jossa menot ylittävät Kelan asumismenonormin.

Lausuntokierroksella monet esitystä kommentoivat tahot huomauttavat, että edullisista vuokra-asunnoista on jo ennestään pulaa varsinkin kasvukeskuksissa ja että muuttopakko voi ajaa toimeentulotuen saajat entistä ahtaammalle.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja huomauttaa, että kun kyse on toimeentulotuen kaltaisesta viimesijaisesta tuesta, ei sen edellytysten arviointia voida perustaa viranomaisten päättämiin raja-arvoihin ilman yksilöllistä, perheen tilanteen huomioivaa harkintaa. Sarja pitää perusteltuna, että esitys viedään eduskunnassa myös perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, jos se etenee nykyisen mallisena.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnossa eritysasiantuntija Marko Leimio arvioi muutosten uhkaavan johtaa siihen, että asuntomarkkinoilla syrjintää kokevien ihmisten määrä tulee lisääntymään.

– Muutos voi johtaa hakijoiden taloudellisen tilanteen kiristymiseen, häätöihin, maksuhäiriömerkintöihin sekä ohjautumista ruoka-avun ja diakoniatyön piiriin. Valtuutettu pitää huolestuttavana, että julkisen vallan aktiivisin toimenpitein edistetään ihmisten hakeutumista vapaaehtoistoimin järjestetyn ruoka-avun piiriin, Leimio kirjoittaa.

Vanhusasiavaltuutettu huomauttaa, että vaikka esitys sallii korkeammat asumismenot esimerkiksi heikon terveyden tai toimintakyvyn alenemisen perusteella, voi perusteiden arvioiminen tuottaa runsaasti lisätyötä jo valmiiksi kuormittuneille palveluille.

Eläkeläisillä ei myöskään juuri ole mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulotasoonsa. Toimeentulotuen tarve on noussut iäkkäiden ihmisten parissa liki neljänneksen vuoden 2015 jälkeen, valtuutettu toteaa.

– Esitetty kolmen kuukauden määräaika on kohtuuttoman lyhyt asunnon löytämiseksi, erityisesti henkilöille, joilla voi olla erilaisia vaikeuksia löytää tai saada asunto, valtuutettu arvioi.

Asunnottomien auttamiseen keskittyvä Y-Säätiö pitää esityksen vaikutuksia hyvin haitallisina sekä kohderyhmien että koko yhteiskunnan kannalta. Muutokset uhkaavat johtaa häätöjen ja segregaation lisääntymiseen.

– Y-Säätiö pitää esitystä ongelmallisena, sillä siitä seuraa tarpeettomia muuttoja ja muuttokustannuksia kokonaishyödyn ollessa taloudellisesti marginaalinen.

Suomen yleishyödyllisten vuokra- ja asumisoikeusyhteisöjen etujärjestö Kova toteaa, ettei pidä muutoksia toimeentulotukeen perusteltuina tai kannatettavina. Peräänkuulutettuja edullisempia asuntoja ei riitä kaikille, varsinkaan pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kasvukeskuksissa.

Toimeentulotuen saajat ovat jo valmiiksi heikossa asemassa asuntomarkkinoilla, joten tiukennukset voivat johtaa vuokravelkoihin ja häätöjen lisääntymiseen, etujärjestö arvioi.

Kela huomauttaa lausunnossaan, että suunniteltu voimaantuloaika ensi vuoden heinäkuun alussa on huono, koska se osuu kesäloma-aikaan. Monien tukiasiakkaiden tuet jouduttaisiin katkaisemaan samaan aikaan.

– Valtava määrä hakemuksia kasaantuisi tällöin loma-ajankohtana ratkaistaviksi, Kela toteaa ja ehdottaa vaihtoehtoina joko huhtikuun tai syyskuun alkua.