Hallitus tukee lähiopetusta, jatkuvaa oppimista ja kirjastoja – Saarikko: Näillä edistetään yhteiskunnallista osallisuutta

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) ja opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan torstaina julkaistuilla talousarvioesityksen täydennyksillä turvataan laadukasta oppimista ja edistetään yhteiskunnallista osallisuutta.

Esityksen mukana rahoitusta kohdennetaan ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen 150 miljoonaa euroa vuoteen 2022 mennessä.

Lisäresurssilla kasvatetaan lähiopetuksen määrää laadukkaan oppimisen turvaamiseksi. Lukiokoulutuksen laadun kehittämiseksi käynnistetään laatuohjelma ja tarkoitukseen kohdennetaan 15 miljoonaa euroa. 

– Hyvä ammatillinen koulutus on keskeistä, jotta Suomen työllisyyttä ja osaamista voidaan vahvistaa kestävästi. Laadukas koulutus taas onnistuu vain, kun opettajia on tarpeeksi ja heillä on mahdollisuus keskittyä työhönsä ja opiskelijoihinsa, Andersson sanoo valtioneuvoston lähettämällä tiedotteella. 

Jatkuvaan oppimiseen panostetaan 40 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikkojen perustaitojen omaavien osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen helpottamiseen.

 – Panostukset sivistykseen, ihmisten hyvinvointiin ja nopeavaikutteisiin koulutuksiin tarjoavat suomalaisille turvaa ja tulevaisuuden näkymää koronaepidemian keskellä. Korkeakoulut ovat lähteneet aktiivisesti mukaan jatkuvan oppimisen edistämiseen, Saarikko sanoo.

Anderssonin mukaan nykymaailmassa yksikään ammatti ei pysy muuttumattomana läpi yhden ihmisen työuran. Siksi osaamisen päivittämisestä halutaan tehdä mahdollisimman helppoa.

Kirjastojen toiminnan vahvistamiseen osoitetaan miljoona euroa. Määrärahalla on tarkoitus kehittää kirjastojen roolia osallisuuden ja osallistumisen sekä yhteiskunnallisen vuoropuhelun areenoina.

Tavoitteena on myös kehittää yleisiä kirjastoja fyysisinä ja virtuaalisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina lisäämällä kansalaisten ja erityisesti päättäjien välistä vuorovaikutusta. 

Tavoitteena on myös vaikuttaa yhteiskunnalliseen demokratiakehitykseen parantamalla kansalaisten tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia. 

– Ajassamme tarvitaan myös toimia kansalaisten ja päättäjien välisen vuoropuhelun lisäämiseksi. On torjuttava ohi puhumista ja tahallista väärinymmärrystä. Suomalaisen sivistyksen ja tiedonsaannin keskeistä kivijalkaa, koko maan kattavia yleisiä kirjastoja lähdetään kehittämään osallisuuden ja yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi, Saarikko sanoo.