Hallitus torjui opposition syytökset EU-velkavankeudesta ­– "Meidän etumme on, että talous lähtee kasvuun"

Hallitus ei niele opposition syytöksiä Suomen ajamisesta EU-alueen velkavankeuteen.

Hallituksen EU:n elpymisrahastoon ottama linja joutui varsinkin perussuomalaisten riepoteltavaksi tuoreeltaan kyselytunnilla.

Pääministeri Sanna Marin (sd.), valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ja eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) torjuivat opposition väitteet löperöiden eteläisten jäsenmaiden hövelistä tukemisesta.

Marin painotti, että elpymisrahastossa ei ole kyse yksittäisten jäsenmaiden pelastamisesta talousahdingosta, vaan Euroopan talouden elvyttämisestä erittäin voimakkaan reaalitalouden shokin jälkeen.

– Ja tämä on Suomen etujen mukaista. Meidän etumme on se, että talous lähtee tämän kriisin jälkeen kasvuun.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kiisti perussuomalaisten Ari Koposen syytökset ”järkyttävän suuren yhteisvastuun taakan” hyväksymisestä.

– Hallitus lähtee siitä, että komission esitys ei sellaisenaan Suomelle käy, ja me alamme neuvottelemaan siitä. Ei komission esitys tule olemaan lopullinen päätös, vaan se on esitys, josta alkaa neuvottelut, Kulmuni totesi.

Kulmunin mukaan Suomi lähtee siitä, että paketin täytyy olla pienempi ja sen täytyy perustua lainalle.

– Siellä täytyy olla selkeät kriteerit sille, kuinka paljon sitä voi saada, miten se toimii ja mikä on Suomen tarkkarajaisuus – sitähän me siellä seuraamme. Sitä käsitellään yhdessä monivuotisen rahoituskehyksen kanssa, joten tässä on vielä monta liikkuvaa kohtaa, joita on syytä tarkentaa.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho epäili komission 750 miljardin euron paketin rakentamista tahallaan yliampuvaksi neuvottelutaktisesti. Kun se tingitään vaikkapa 700 miljardiin, kaikki voivat julistaa voittaneensa, Halla-aho arveli.

Suurin kysymys liittyy Halla-ahon mukaan kuitenkin periaatteisiin. Tulonsiirrot ja yhteisvastuu kannustavat hänen mukaansa eteläisiä jäsenmaita jatkamaan talouspolitiikkaa, josta niiden ongelmat pohjimmiltaan johtuvat.

– Miksi ne tekisivät poliittisesti vaikeita rakenteellisia uudistuksia, kun ne tietävät että joku muu viime kädessä kuittaa laskut?

Eurooppaministeri Tuppurainen korosti, että kysymys ei ole tulonsiirroista vaan nimenomaan investoinneista Euroopan elpymiseen. Hän huomautti, että pakettiin on rakennettu nimenomaan ehdollisuus, joka tukee rakenneuudistuksia.

Pääministeri Marinin mielestä elpymisrahaston kustannuksista keskusteltaessa on hyvä pohtia, mitä tapahtuisi ilman toimia.

Marinin mukaan vaihtoehtokustannukset olisivat erittäin suuria.

– Pitäisin sellaista ratkaisua, jossa emme hakisi kasvun avaimia tällaisen shokin keskellä, erittäin vastuuttomana.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti Euroopan elpymistä Suomen kannalta välttämättömänä.

– Ja siihen tarvitaan yhteisiä toimia, se on suomalaisten vientiyritystenkin etu.

Orpon mielestä Suomen pitää kuitenkin jatkaa tiukan talouskurin ja omavastuun linjalla.

– Voisi vetää yhteen, että Suomen EU-politiikan linja on muuttunut, enkä enää ihmettele sitä, että Suomi ja hallitus eivät halua olla samassa pöydässä entisten yhteistyökumppaneiden, muiden Pohjoismaiden tai pienten pohjoisten valtioiden, kanssa, joissa on kiinnitetty huomiota nimenomaan talouskuriin ja siihen, että jokainen hoitaa omat asiansa.

Marin näki Suomen EU-politiikan pitkän linjan jatkuvan EU:n rahoituskehysneuvotteluissa.

– Mielestäni ei ole niinkään oleellista se, olemmeko jossakin porukassa, vaan kyllä meidän etumme tietenkin on se, että me katsomme, mistä kokonaisuudesta myös Suomi hyötyy kaikkein eniten.

Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi, että elvytystä tarvitaan sekä Suomessa että Euroopassa.

Kokoomusoppositio höristi kuitenkin korviaan, kun Sipilä piti oikeutettuna myös opposition huolta rahan valumisesta laiskuuteen kannustaviin kohteisiin.

– Kannustaisin kyllä hallitusta erityisesti talouskysymyksissä hakemaan
kumppaneita hansamaista, ja Ranskasta löytyy kumppani jossakin toisessa asiassa, puolustusasioissa, maatalousasioissa ja niin edespäin.

Sipilän mukaan kaiken elvytyksen pitäisi tukea kilpailukyvyn paranemista, tehtiinpä sitä Suomessa tai Euroopan unionissa.

Entinen pääministeri kehotti myös miettimään Euroopassa yhdessä keinoja Kiina-riippuvuuden vähentämiseksi ja käyttämään yhteistä rahaa työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseen.