Hallitus: Nopeat leikkaukset ovat välttämättömiä
Hallituspuolueet korostivat jälleen työn kustannusten alentamista, kun eduskunta aloitti keskustelun seuraavien vuosien talouspolitiikasta.
Samalla hallitus puolustaa velkaantumisen lopettamisen tärkeyttä.
Opposition vasemmistopuolueiden ja vihreiden vaihtoehdossa talouspolitiikassa pitäisi painaa kaasua esimerkiksi julkisen talouden investoinneilla ja koulutukseen sijoittamalla.
Nyt suurimpien oppositiopuolueiden mukaan hallitus tekee sopeutustoimensa liian nopeasti ja näin tukahduttaa talouskasvun käynnistymisen.
Samat lähteet kelpasivat osin molemmille puolille, kun eduskunta käsitteli hallituksen selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta (JTS) vuosille 2016–2019.
Esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arviota Suomen taloudesta luettiin eri sivuilta. Eero Heinäluoma (sd.) lainasi IMF:n raportista kohtia, joissa kritisoidaan koulutukseen tehtyjä säästöjä ja varoitetaan leikkaamasta aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja.
– Eiköhän kuunnella sitten myös IMF:n opit siitä, kuinka työmarkkinoita tulee joustavoittaa, palkanmuodostus tuoda paikalliselle tasolle ja kuinka työttömyysturvan luokkajako tulee purkaa, Elina Lepomäki (kok.) vastasi.
Velkaantumisen taittamisen epäolennaisuuteen ja työttömyyden alentamiseen oppositio käytti Aalto-yliopiston professorin Sixten Korkmanin arvioita.
Korkman arvioi valtiovarainvaliokunnalle valtion velkaantuneisuuden taittamisen olevan tavoitteena epätarkoituksenmukainen, koska se on hyvin suhdanneherkkä ja omiaan johtamaan kovin myötäsykliseen finanssipolitiikkaan.
– JTS ei näytä kasvun ja työllisyyden osalta sisältävän merkittäviä uusia eväitä, Touko Aalto (vihr.) siteerasi Korkmanin lausuntoa.
Myös hallituksen papereista löytyi Korkman-sitaatti. Wille Rydman (kok.) sanoi, että rakenneuudistusten onnistuminen on Korkmanin mielestä ratkaisevaa Suomen talouden saamiseksi kestävälle kasvu-uralle.
– Jos kilpailukyky, vienti, kasvu, työ ja verotus toteutuvat, silloin voimme ylläpitää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) arvioi.
Verotuksella hän tarkoitti työn ja yritysten verotuksen keventämistä. Työllisyyden parantamiseen Stubb tarjosi jälleen paikallista sopimista ja kannustinloukkujen purkamista.
Selonteko toistaa hallituksen maalaamaa kuvaa Suomen heikosta taloudellisesta tilasta.
Työttömyys kasvaa, Suomen talous on supistunut usean vuoden ajan ja työikäisiä on vuosi vuodelta vähemmän.
Perussuomalaiset korosti myös nykyisen maahanmuuttopolitiikan uhkaavan kulukuuria. Puolueen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Mika Niikko viittasi ensi vuoden budjettiesitykseen, jossa pakolaiskriisin hoitoon tulee lisää noin 450 miljoonaa euroa.
Selonteon mukaan Suomi rikkoo myös tänä vuonna EU:n vakaus- ja kasvusopimusta, kun julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on yli kolme prosenttia. Ensimmäisen kerran raja rikkoutui viime vuonna.
Hallituksen arvion mukaan ensi vuonna sopeutustoimet painavat alijäämän alle kolmen prosentin rajan.