Hallitus haluaa työnantajalle korvausvelvollisuuden kaikista kilpailukieltosopimuksista – yrittäjiltä hapan vastaanotto
Hallitus esittää, että työnantajan tulisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista, kun nykyään korvausvelvollisuus koskee vain yli kuuden kuukauden pituisia sopimuksia.
Esityksen tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, jotka jäykistävät työmarkkinoita.
Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan palvelukseen ja oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa työsuhteen päättymisen jälkeen.
– Suomessa kilpailukieltosopimuksia käytetään nykyisellään laajasti. Vastoin työsopimuslain säännöksiä niitä käytetään rutiininomaisesti lähes kaikkiin työntekijäryhmiin riippumatta siitä, onko kyseessä yrityksen kannalta avainhenkilö vai ei, työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.
Kilpailukieltosopimuksesta olisi jatkossa maksettava korvaus, jonka suuruus riippuisi työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta.
Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvausta olisi maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta. Jos rajoitusaika olisi yli kuusi kuukautta, korvaus olisi 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta. Kilpailukielto voitaisiin jatkossakin tehdä enintään vuodeksi.
Haataisen mukaan hallituksen esittämä malli parantaisi kilpailukieltosopimusten kohdentumista.
– Korvausmalli varmistaa, että kilpailukieltoja tehdään vain henkilöille, joiden työtehtävä sitä aidosti edellyttää, työministeri Haatainen sanoo.
Muutokset tulisivat voimaan vuoden 2022 alusta alkaen.
Yrittäjien etujärjestö on tyytymätön hallituksen esitykseen. Se pitää perusongelmana sitä, että kustannukset kohdistuvat yrityksille, jotka toimivat lain mukaisesti.
– Lisäksi korvaus on kohtuuttoman korkea, sillä kilpailukieltosopimus estää vain kilpailevan toiminnan, ei muuta työtä, asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä sanoo kannanotossa.
Yrittäjien mielestä esitys ei toteuta tavoitettaan, perusteettomien kilpailukieltosopimusten vähentämistä, koska sillä ei puututa lain vastaisiin kilpailukieltosopimuksiin.
– Vain pätevään sopimukseen voi liittyä esityksen mukainen korvaus. Paradoksaalisesti esityksellä yritetään vähentää sellaisia sopimuksia, jotka ovat jo nyt mitättömiä, Mäkelä toteaa.