Hallitus haluaa selkeyttää alkoholin etämyyntiä koskevan epäselvän tulkinnan – "Suomalaisilla oltava oikeus ostaa"

Alkoholipolitiikka

Hallitusohjelmassa todetaan, että suomalaisilla on oltava oikeus ostaa etämyyntimenettelyn kautta alkoholia toisissa EU-maissa toimivilta yrityksiltä.

Hallitus haluaa selkeyttää vallitsevan epäselvän tulkinnan alkoholin etämyynnistä yksiselitteiseksi. Elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) mielestä tavoitteella on edellytyksiä edetä varsin nopeastikin.

– Näkisin, että se on sen verran yksiselitteinen ja selkeä asia, Rydman sanoo STT:lle.

Vuonna 2021 sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) katsottiin, että lainmuutos on mittava prosessi ja ennen siihen ryhtymistä tulee olla tarkkana, että muutoksille on todellista tarvetta.

– En usko, että se on mitenkään mahdottoman iso rasti. Toki se täytyy huolella valmistella, kun sääntelyä ehkä jonkin verran uudistetaan, että se ei sitten enää anna aihetta samanlaiselle tulkinnanvaraiselle tilanteelle kuin nykyinen sääntely on muodostanut, Rydman sanoo.

Tällä hetkellä suomalaisille on epäselvää, mikä on lain mukaan sallittua tai kiellettyä, sillä Suomen alkoholilaki ei esimerkiksi mainitse termejä verkkokauppa tai etämyynti.

Rydman sanoo itse olevansa sillä kannalla, että nykyistäkin sääntelyä voisi hyvin tulkita etämyyntimenettelyn sallivalla tavalla.

– Mutta kun tällainen epäselvä tilanne on muodostunut ja siitä on ollut virkamiestasollakin monenlaista erilaista kantaa, on tarpeen selkeyttää tilannetta.

Alkoholin etämyynnin epäselvästä tilanteesta on keskusteltu Suomessa jo vuosia.

EU-komissiokin on ottanut kantaa etämyyntiä koskevan nykyisen lainsäädännön epäselvyyksiin. Sen mukaan Suomen nykyinen alkoholilaki ja sen soveltamistapa saattavat olla EU:n lainsäädännön kannalta ongelmallisia. Suomea vastaan on esitetty useita kanteluita.

Ongelmat liittyvät tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteisiin ja sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviin.

Myös Valviran mielestä alkoholilainsäädäntöä tulisi selkeyttää. STM:n mielestä Suomen alkoholilainsäädännössä ei kuitenkaan ollut muutostarpeita vuonna 2021, jolloin se joutui vastaamaan asiasta komissiolle.

Kysymys on siis käytännössä siitä, millä tavoin esimerkiksi toisessa EU-maassa toimiva alkoholijuomien verkkokauppa voisi myydä tuotteitaan suomalaisille kuluttajille.

– Nähdäkseni tämä on ihan EU:n sisämarkkinoihinkin liittyvä asia ja se STM:ssä vallalla ollut tulkinta on aika outo, sanoo Rydman.

Tällä hetkellä alkoholipolitiikan sääntely on STM:n asia, mutta hallitusohjelman mukaan hallitus teettää riippumattoman selvityksen alkoholipolitiikan sääntelyn siirtämisestä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) puolelle.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alkoholipolitiikan sääntelyn kannalta TEM olisi luonnollisempi paikka kuin sosiaali- ja terveysministeriö. Totta kai alkoholipolitiikkaan liittyy kansanterveydellisetkin tekijät, mutta toisaalta kyse on kuitenkin myös elinkeinopolitiikasta.

Rydman sanoo toivovansa, että Suomessa vähitellen jo siirryttäisiin keskieurooppalaisempaan suhtautumiseen alkoholipolitiikkaan.

– Niin, että alkoholia ei nähtäisi pelkästään ikään kuin paheiden ja pahan alkulähteenä, vaan myöskin ihan terveenä osana hyvää, fiksua ja vastuullista ruoka- ja kulinaristista kulttuuria.

STT:n haastattelu on tehty ennen kuin HS julkaisi jutun Rydmanin vanhoista viesteistä.