Hallitus antaisi ministeriöille luvan pantata hallitusneuvotteluja koskevia asiakirjoja
Kesäkuun lopussa lähti kaikessa hiljaisuudessa lausuntokierrokselle luonnos laista, joka rajoittaisi hallitusneuvotteluihin liittyvien asiakirjojen julkisuutta. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitää esitystä ongelmallisena demokratian, sananvapauden ja oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta.
Esityksen mukaan ministeriöt saisivat itse päättää, julkaistaanko niiden hallitusneuvotteluihin laatimat asiakirjat vasta sen jälkeen, kun neuvottelut on saatu päätökseen. Asiakirjojen julkistamista voisi lykätä, jos ministeriö arvioisi, että tiedon antaminen ennen mainittua ajankohtaa voisi aiheuttaa haittaa hallitusohjelman neuvotteluiden toteuttamiselle.
Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä valtioneuvoston kansliassa (VNK). Sitä perustellaan tarpeella selkeyttää hallitusneuvotteluihin liittyvien asiakirjojen oikeudellista asemaa sekä hallitusohjelman laatimiseksi tarvittavan poliittisen neuvottelurauhan turvaamisella.
Voutilainen ei löydä esityksestä uskottavia perusteluja esitetylle muutokselle. Asiakirjajulkisuus hallitusneuvotteluiden yhteydessä on hänen mukaansa demokraattiseen yhteiskuntaan vaikuttava kysymys.
– Sillä mahdollistetaan mahdollisimman laaja keskustelu siitä, miltä pohjalta hallitusohjelma laaditaan, Voutilainen sanoo STT:n haastattelussa.
Neuvottelujen lähtökohdan tulisi julkisoikeuden professorin mukaan olla avoimuus, josta voidaan poiketa vain aidosti salassapidettävien asiakirjojen osalta. Hallitus haluaa puuttua kuitenkin nimenomaan julkisten asiakirjojen julkaisuajankohtaan.
Julkisuuslain mukaan asiakirjajulkisuuden rajaamiselle tulee olla välttämätön syy. Nyt muutettavan valtioneuvostoa koskevan lain mukaan ministeriöt voisivat pantata asiakirjoja, mikäli arvioisivat niiden julkaisun vaikeuttavan tai pitkittävän hallitusneuvotteluita tai keskeyttävän ne.
Voutilainen ei ymmärrä, mikä olisi sellainen julkinen tieto, joka voisi haitata neuvotteluja.
– Miksi ja missä tilanteessa julkinen asiakirja hankaloittaisi hallitusohjelman syntymistä, hän ihmettelee.
Voutilaisen mukaan myöskään lainsäädännön selkeyttäminen ei täytä välttämättömän syyn kriteeriä.
Tietojen panttaaminen medialta on aiheuttanut keskustelua useiden hallitusneuvotteluiden yhteydessä. Esimerkiksi viime neuvottelujen aikaan vuonna 2023 valtiovarainministeriö jätti luovuttamatta STT:lle asiakirjoja, jotka koskivat ministeriön hallitusneuvotteluihin tekemiä vaikutusarvioita. STT valitti asiasta hallinto-oikeuteen, joka totesi päätöksessään, että medialla olisi ollut oikeus saada asiakirjat neuvotteluiden ollessa vielä kesken. Valtiovarainministeriö on ministeri Riikka Purran (ps.) allekirjoittamana valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Professorin mukaan lakimuutoksella halutaan suojella valtiovarainministeriötä kritiikiltä.
– Tällä säännöksellä halutaan pantata julkista tietoa. Nimenomaan valtiovarainministeriö on pantannut omia laskelmiaan, koska niistä voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä.
Kysymyksiä herättää myös, miksi esitys on rajattu koskemaan ministeriöitä ja sisällytetty valtioneuvostolakiin.
– Jos esitys haluttaisiin pitää neutraalina, arvion tekisi viranomainen. Silloin se pitäisi sisällyttää julkisuuslakiin, Voutilainen sanoo.