Hallitus ajautui pitkään kiistaan kuntien rahoista – muutoksia on mahdoton hyväksyä, sanoo Adlercreutz

Politiikka

Sote-erien poistaminen kuntien valtionosuusjärjestelmästä olisi hallitusohjelman vastainen ja siksi RKP:lle mahdoton hyväksyä. Näin kiteyttää RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz puolueen linjan järjestelmään kaavailtuihin muutoksiin. Hallitus on hakenut puoli vuotta poliittista sopua kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta, mutta neuvottelut ovat jumiutuneet.

Sote-erillä on tasattu sote-uudistuksen aiheuttamia rahallisia vaikutuksia kunnille. Valtiovarainministeriön nimeämät selvityshenkilöt ehdottivat raportissaan joulukuussa, että sote-erät poistetaan järjestelmästä vanhoina häntinä. Poliittinen vääntö alkoi raportin tultua julki.

– Olennaista on ymmärrys siitä, että ne eivät ole sote-kuluja, vaan ne ovat kuntien nykyisiin tehtäviin meneviä tasauseriä. Ne kompensoivat sitä, että kyseiset kunnat hävisivät sote-uudistuksessa merkittävästi, Adlercreutz sanoo STT:lle.

Tällä hetkellä samanlaisten kuntien valtionosuudet voivat poiketa toisistaan suuresti. Valtionosuusjärjestelmän tarkoitus on osaltaan varmistaa, että kunnilla on riittävästi rahaa täyttää lakisääteiset tehtävänsä.

Muutoksilla olisi suuria vaikutuksia yksittäisten kuntien valtiolta saamaan rahoitukseen. Yhteisen ratkaisun löytäminen on poliitikoille haastavaa muun muassa sen mukaan, miten oma kotikunta missäkin mallissa menestyy.

Adlercreutz kiistää, että RKP vastustaisi sote-erien poistamista siksi, että se iskisi puolueen ruotsinkielisille kannatusalueille. Hänen mukaansa häviäjät ovat pitkälti Itä- ja Pohjois-Suomen kuntia ja satunnaisia kasvukuntia.

– Myös meidän kannatusalueilla on sekä voittajia että häviäjiä.

Kuntien rooli muuttui vuoden 2023 alussa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle.

Hallitusohjelman mukaan kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia. Valtionosuuksilla tulisi vastedes kattaa ennen kaikkea kuntien nykyisiä lakisääteisiä valtionosuustehtäviä, joita ovat muun muassa varhaiskasvatus, peruskoulu ja kuntien kulttuuritoimi.

Adlercreutzin mukaan monelle kunnalle kuntaveron yli 12 prosenttiyksikön leikkaus tarkoitti myös merkittävää leikkausta esimerkiksi opetuksen rahoitukseen, vaikka se kuuluu kuntien nykyisiin tehtäviin.

– Siksi tehtiin kompensaatiot eli sote-tasaukset. Ne olivat oleellinen osa soterahoitussopua, jota ei pidä nyt rikkoa. Koulutuksesta leikkaaminen olisi myös vastoin hallitusohjelman henkeä.

Adlercreutz ei suoraan sano, suostuisiko RKP jonkinlaiseen kompromissiin.

– RKP:n näkökulmasta hallitusohjelmakirjaus toteutuu, kun sotetasauksiin kosketaan mahdollisimman vähän.

Muissa puolueissa on halua lähettää lausunnoille edes jonkinlainen luonnos, koska järjestelmää on joka tapauksessa uudistettava. Esimerkiksi perussuomalaisissa ajatellaan STT:n tietojen mukaan, että lausunnoille voisi lähettää luonnoksen riitaisenakin. Kunnat voisivat antaa siihen palautetta, joka huomioitaisiin jatkovalmistelussa.

Adlercreutz ei pidä sitä järkevänä.

– Ei kannata lähettää sellaisia asioita lausunnoille, joilla ei ole edellytyksiä edetä maaliin asti. Se menisi mahdottomaan solmuun, jos jokainen kunta alkaisi tarkastaa taulukoita ja omia tilanteita. Pitäisi päästä mahdollisimman lähelle sellaista kokonaisuutta, joka on hyväksyttävissä.

Uudistusta on käsitelty muun muassa valtiosihteerien ja puheenjohtajanelikon pöydissä. Adlercreutz uskoo, että sopuun vielä päästään, jos tahtoa on.

Neuvottelut jatkuvat tällä tietoa elokuussa ja luonnos pitäisi saada lausunnoille syksyllä. Alun perin uudistus piti saada voimaan vuonna 2026, nyt tavoite on vuodessa 2027.

RKP on sitä mieltä, että jos valtionosuusjärjestelmää uudistetaan merkittävästi, pitäisi samaan aikaan uusia myös soterahoitusratkaisu. Molemmat olisi Adlercreutzin mielestä syytä laittaa kerralla kuntoon myöhemmin.

– Molemmat rahoitusjärjestelmät pitää uudistaa kerralla. Se potentiaalinen vaihtoehto, että unohdetaan sote-uudistuksen jälkeiset tasauserät, koskisi vain toiseen kokonaisuuteen.

Hänestä tässä vaiheessa olisi järkevää pohtia uusiksi tiettyjä valtionosuuksia määritteleviä muuttujia, kuten väestön kehitystä.

– Pitäisi pohtia, miten voidaan varmistaa, että kunnat, joissa on merkittävää muuttotappiota pystyvät silti järjestämään koulutusta. Samasta syystä pitää pohtia, miten voidaan auttaa niitä muuttovoittokuntia, joissa on suuret tarpeet investoida kouluihin ja päiväkoteihin. Oleellista on, ettei pohjalla olevaa kokonaisuutta nyt murenneta.

Muun muassa Jyväskylä, Kuopio, Pori, Vaasa, Kouvola ja Mikkeli ovat vaatineet, että sote-erät poistettaisiin epäoikeudenmukaisina. Kaupunkien mielestä ne eivät kuulu enää uuteen järjestelmään, koska kunnat eivät järjestä enää sosiaali- ja terveyspalveluita.

Samansuuntaisesti on puhunut myös muun muassa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.). Hänen kotikuntansa Tampere hyötyisi sote-erien poistamisesta.

Adlercreutzin mielestä sote-erien poistamista ei voi perustella sillä, että kunnat eivät enää järjestä sotepalveluita.

– Se, että joku kunta saa tällä hetkellä huomattavia valtionosuuksia tämän seurauksena ei ole merkki siitä, että järjestelmä olisi epäreilu. Se on merkki siitä, että kunta hävisi merkittävästi sote-uudistuksessa. Menetyksiä ei kompensoitu täysimääräisesti, vaan järjestelmään tehtiin rajoitin.

Myös nyt järjestelmään on pohdittu rajoitinta, jotta muutos ei olisi liian iso kerralla.

Sote-erien perusteena on kahden satunnaisen tarkasteluvuoden 2021–2022 tilanne, mitä monissa kunnissa on pidetty epäreiluna.

– Näen siinä paljon ongelmia ja totesin sen silloinkin. Siksi omassa kunnassani (Kirkkonummi) varmistin, että emme varmasti ylibudjetoineet sotea. Oli tiedossa, että silloin joutuisimme käytännössä maksamaan sen maailman tappiin asti, Adlercreutz kritisoi.

Tilanne kunnissa on voinut olla tavallisuudesta poikkeava juuri noina vuosina, eivätkä ne ole voineet rahan tarpeeseen välttämättä vaikuttaa.

Onko asia RKP:lle kynnyskysymys hallituksessa pysymiselle? Julkisuudessa on sellaistakin väläytelty.

– Sen pitäisi olla koko hallitukselle kynnyskysymys. Emme me voi tehdä niin radikaaleja muutoksia kuntien talouteen niin heikoin perustein.

Hankausta on aiheuttanut myös selvityshenkilöiden ehdotus, jonka mukaan jatkossa tuuli- ja aurinkovoimaloista saatuja kiinteistöverotuloja huomioitaisiin kuntien verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa esimerkiksi 50 prosentilla. Nykyisin tämä koskee vain ydinvoimaloita.

Adlercreutz toteaa puheenjohtajanelikon jo paaluttaneen, että kunnat saavat pitää verotulonsa jatkossakin eikä asian siksi pidä muuttua. Puhtaan energian investointeihin halutaan kannustaa.

Kunta- ja alueministeri Ikosen mukaan asiassa on ollut väärinkäsityksiä.

– Tuuli- tai aurinkovoimatuloja ei kunnilta olla viemässä. Selvityshenkilöiden ehdotuskin koskee niiden osittaista huomioimista tasausjärjestelmässä, hän kirjoitti muun muassa Kalevassa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.

Adlercreutzin mukaan se, että verotuottoja ei ole huomioitu on ollut juuri se mekanismi, jonka kautta kunnat ovat saaneet verotuottonsa pitää.

– Se on käytännössä yksi ja sama asia. Jos ne jatkossa huomioitaisiin, se tarkoittaisi että hallitus peruisi lupauksensa. En näe sitä mahdollisena.

Osassa kuntia ja hallituspuolueita on pidetty epäreiluna sitä, että muhkeita kiinteistöverotuloja tuulivoimaloistaan saanut kunta on voinut saada myös tuntuvaa valtionosuutta, koska tuulivoimaloiden verotuottoa ei ole huomioitu.

Adlercreutz huomauttaa, että tuulivoimalakunnat hyötyvät poikkeuksesta, mutta niin hyötyy koko Suomi. Kaikki haitat myös näkyvät kunnassa, jossa voimala sijaitsee.

Hän arvioi, että joissakin puolueissa on halukkuutta yrittää venyttää asiaa.

– Ja voi olla, että kunta- ja alueministerillä on myöskin halua luovasti tulkita, mitä oikeasti on sanottu.