Hallituksen kunnianhimoinen ilmastotavoite vaatii muutoksia arkielämään – Berner: "Teemme päivittäisiä valintoja liikenteen ääressä"
Hallituksen ilmastopolitiikan tavoitteena on pudottaa liikenteen päästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen.
Liikenne aiheuttaa nyt noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) luonnehtii liikenteen päästövähennystavoitteita erittäin kunnianhimoisiksi.
– Aikaa meillä on 12 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että meidän jokaisen, mutta myös jokaisen järjestön, elinkeinoelämän, yhteiskunnan, kunnan ja kaupungin on osallistuttava näihin päätöksiin ja ratkaisuihin, Berner sanoi eduskunnassa.
– Suurimmat vaikuttajat olemme me ihmiset, jotka teemme päivittäisiä valintoja liikenteen ääressä.
Tieliikenteen osuus on liikenteen päästöistä suurin, 90 prosenttia, Berner sanoo.
Siksi päästövähennystoimetkin täytyy kohdentaa sinne. Hallitus pyrkii edistämään ihmisten liikkumistottumuksien muutosta suurten kaupunkien joukkoliikenteen kehittämisen ja raideliikenteen lisäämisen kautta.
Ministerin mukaan keskeisimpiä liikenteen ilmastotoimia ovat kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmat, kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistävät toimet sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen.
Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistikin keväällä hankkeen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Se sisältää investointiohjelman kunnille.
Bernerin mukaan hallituksen ilmastotavoite vaatii houkuttelevia vaihtoehtoja henkilöauton omistamiselle.
Niitä syntyy uudenlaisilla palvelumalleilla sekä teknologian ja digitalisaation avulla.
Berner näkee, että tulevaisuudessa liikkumistarpeet toteutetaan muilla tavoin kuin yksityisautoilulla.
– Liikkumisvapautta ei ole kuitenkaan tarkoitus rajoittaa, hän lisää.
Hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa Suomen teillä on 250 000 sähköautoa vuonna 2030.
Bernerin mukaan se merkitsisi noin 20 prosentin myyntiosuuksia uusista autoista joka vuosi vuodesta 2020 eteenpäin.
– Suomi sijoittuu EU-vertailussa tällä hetkellä kolmanneksi, kun katsotaan sähköautojen osuutta uusien autojen myynnistä. Edellä ovat vain Ruotsi ja Belgia.
– Ongelmia ovat olleet hidas liikkeellelähtö sekä autokannan uusiutumisen hitaus kaiken kaikkiaan, ministeri sanoo.
Eduskunta pui keskiviikkona hallituksen ilmastosuunnitelmaa , joka tavoittelee päästöjen vähentämistä ihmisten arjessa eli liikenteessä, asumisessa ja syömisessä.
Kansalaisten aktiivisuudella on iso rooli ilmastotavoitteiden toteutumisessa, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo.
Ihmisiä ohjataan kannustetaan ilmastoystävällisiin toimiin tietoa lisäämällä.
– Ilmastosuunnitelma ei lataa velvoitteita kansalaisten niskaan, Tiilikainen korostaa.
Hallitus toivoo kuitenkin ihmisiltä arjen ilmastotoimia, koska kuluttajien hiilijalanjälki pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä.
Valtioiden väliset sopimukset eivät toimi kovin hyvin, joten ihmiset täytyy saada motivoitua liikkeelle.
Sitran johtaja Mari Pantsar
Sitran julkaisemat 100 arjen fiksua tekoa antavat käytännön vinkkejä tähän työhön, Tiilikainen sanoo.
Lisäksi tarvitaan suomalaista keksijäluonnetta. Tiilikainen perää uusia sovelluksia liikenteeseen, ruokahävikin vähentämiseen ja taloteknisiin ratkaisuihin.
Tiilikainen sanoo, että pieniä ilmastotekoja voi tehdä päivittäisellä ruokavalinnoilla niin kaupassa kuin työpaikkaruokalassa ruokaa lautaselle ottaessa.
Maailmanlaajuisesti ruokaa heitetään pois 1,3 miljardia tonnia, millä ruokkisi pari miljardia ihmistä, hän kertoo.
– Ehdottomasti tehokkain keino vähentää ruuantuotannon ilmastovaikutuksia on ruuan hävikin pienentäminen. Suomessa noin kymmenesosa ruuasta menee hävikkiin, ravintoloissa jopa viidesosa.
Suomen ilmastotavoitteet tulevat EU:sta – päästöjä pitäisi vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.
Sitran selvityksen mukaan tämä ei riitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen.
Sitran johtaja Mari Pantsar korostaa, että ihmiset, yritykset ja kaupungit pitää saada mukaan ilmastotalkoisiin.
– Liikkumis- ja ravintovalinnoilla pääästään jo hyvin pitkälle.
– Valtioiden väliset sopimukset eivät toimi kovin hyvin, joten ihmiset täytyy saada motivoitua liikkeelle. Jos se onnistuu, niin valtioiden on pakko seurata, Pantsar sanoo.
Sitran selvityksen mukaan etenkin nuoret ovat valmiita muuttamaan liikkumistottumuksiaan ympäristövaikutusten vuoksi.