Pitkä vääntö käännytyslaista saattaa päättyä – SDP vaa’ankieliasemassa
Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) ei aamulla lähtenyt spekuloimaan sillä, valmistuuko valiokunnan mietintö niin sanotusta käännytyslaista tänään. Peltokangas kommentoi asiaa niukasti tiedotusvälineille ennen aamuyhdeksältä alkanutta kokousta eduskunnassa.
Hallintovaliokunta on käsitellyt mietintöä koko viikon ajan, eikä se torstaina illalla vielä saanut mietintöään valmiiksi. Eduskunnan täysistunnon on puolestaan määrä alkaa perjantaina kello 10.
Hallintovaliokunnan jäsen Ben Zyskowicz (kok.) kertoi medialle ennen kokouksen alkua pitävänsä todennäköisenä, ettei mietintö valmistu ennen täysistuntoa ja että kokous joudutaan mahdollisesti sen vuoksi joko lopettamaan tai keskeyttämään. Samalla hän piti kuitenkin mahdollisena, että valiokunta jatkaisi työtään täysistunnosta huolimatta.
– Nykyään on sellainen sääntö, että erityistilanteissa, ja tämä on uusi sääntö minullekin, että erityistilanteissa tietyillä luvilla valiokunnat voivat tarvittaessa kokoontua istunnon kanssa myös samaan aikaan, hän sanoi.
Sekä Zyskowicz että Peltokangas kuvailivat valiokunnan keskustelun henkeä hyväksi.
– Tunnelma on hyvin ratkaisuhakuinen, mutta asiat ovat vaikeita, sanoi Zyskowicz.
Peltokangas sanoi ennen kello kymmentä lähtiessään puhemiesneuvoston kokoukseen, että hallintovaliokunnan kokous lopetetaan kello kymmenen ja että valiokunta kokoontuu uudelleen iltapäivällä.
Valiokunnassa istuva Eveliina Heinäluoma (sd.) ei uskaltanut arvioida, valmistuuko mietintö tänään.
– Vaikea sanoa. Neuvottelut ovat olleet vaikeita, ja SDP jatkaa omien tavoitteidensa eteen työskentelyä, Heinäluoma sanoi toimittajille.
Käännytyslain avulla halutaan torjua Venäjän Suomen itärajalle kohdistamaa välineellistä maahantuloa. Toistaiseksi Suomi on usean kuukauden ajan pitänyt itärajan suljettuna henkilöliikenteeltä.
Lain säätämistä vaikeuttaa se, että se on ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Perustuslakivaliokunta totesi aiemmin lausunnossaan, että laki pitää siksi säätää perustuslain mukaisessa säätämisjärjestyksessä. Jotta laki saataisiin voimaan tämän vaalikauden aikana, se pitää julistaa kiireelliseksi, mihin tarvitaan eduskunnan viiden kuudesosan hyväksyntä.
Vasemmistoliitto on ilmoittanut vastustavansa käännytyslakia ja vihreissäkin lakiesitykseen suhtaudutaan kriittisesti. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on ilmoittanut julkisuudessa äänestävänsä lakiesitystä vastaan.
Vihreillä oli perjantaina aamulla eduskuntaryhmän kokous, jossa ryhmä keskusteli tämänhetkisestä tilanteesta.
– Virallista ryhmäpäätöstä ei ole tehty, mutta tosi kriittinen on se kanta, mikä tässä on viime päivinä tullut ilmi, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne (vihr.) kommentoi ennen vihreiden kokousta perjantaina.
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n johto on toistuvasti vaatinut julkisuudessa, että hallintovaliokunnan mietintö kävisi vielä uudemman kerran perustuslakivaliokunnassa. SDP on myös vaatinut lakiesitykseen muutoksia perustuslakivaliokunnan aiemman lausunnon pohjalta.
Aiemmin tällä viikolla SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi Ylen A-studiossa, että toinen perustuslakivaliokunnan lausunto olisi tärkeä eduskunnan oikeusturvan kannalta. Lisäksi Tuppurainen sanoi haastattelussa SDP:n vaativan, että eduskunnalla olisi rooli käännytyslain käyttöönotossa.
Nykyesityksessä lain käyttöönoton tarpeen toteaisi valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa.
Puolue on Tuppuraisen mukaan halunnut myös tarkennuksia lakiesityksen tekstiin. Puolue on muun muassa vaatinut, että rajalta lain nojalla käännytetyllä olisi käytössään jokin oikeussuojakeino. Samaa edellytti tosin myös perustuslakivaliokunta omassa, viime viikolla valmistuneessa lausunnossaan.
Perustuslakivaliokunta sinänsä piti niin sanotun käännytyslain esittämiä toimia välttämättöminä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Perustuslakivaliokunta kuitenkin vaati lakiesitykseen muutoksia, jotta käännytyslaissa säädetyt toimivaltuudet olisivat riittävän tarkasti rajatut.
Vihreiden Harjanne arvioi perjantaina, ettei perustuslakivaliokunnan lisälausunnosta olisi hänestä haittaakaan.
– Ollaan perustuslain äärellä erittäin tarkasti. Sinällään oma käsitykseni on, että (käännytys)lain rakenteen peruslähtökohdat ovat se ongelma perustuslain kannalta. En sitten tiedä, mitä se kierros lopulta tuottaa. Aika näyttää, mutta ei siitä ainakaan mitään haittaa ole, hän sanoi STT:lle perjantaina.