Halla-aho ei aio pyydellä anteeksi vanhoja loukkaavia nettikirjoituksiaan – "Koska vastapuolella ei ole pienintäkään aikomusta antaa anteeksi"

Presidentinvaalit

Kun perussuomalaisten presidenttiehdokkaalta, puhemies Jussi Halla-aholta kysyy, mikä erottaa hänet muista presidenttikisan ehdokkaista, vastausta ei tarvitse kauaa odotella.

Halla-ahosta kansakunta saisi hänen oman arvionsa mukaan vähemmän hyväuskoisen ja sinisilmäisen presidentin kuin sellaisessa tapauksessa, että joku hänen kilpakumppaneistaan tulisi valituksi.

– Katsoisin, että pystyn tarkastelemaan ympärillä tapahtuvia asioita realistisesti ilman ideologisia silmälaseja ja ilman sinisilmäisyyttä ja uskon, että minulla on siitä jonkinlaisia näyttöjä, Halla-aho sanoo STT:n haastattelussa.

– Hyväuskoisuus ja sinisilmäisyys ovat huonoja ja vaarallisia ominaisuuksia presidentille, koska presidentin pitää nimenomaan pystyä tarkastelemaan ympärillä tapahtuvia asioita realistisesti. Tämän takia onkin tarpeellista puida sitä, miten ehdokkaat ovat tähän asti reagoineet asioihin ja onko heillä näyttöjä siitä, että he pystyisivät tarkastelemaan asioita realistisesti, Halla-aho jatkaa.

Halla-ahon kritiikki kohdistuu ennen muuta presidenttigallupien kärkipaikoilla komeilleeseen ex-ulkoministeri Pekka Haavistoon (vihr.), jota Halla-aho moittii muun muassa löysästä linjasta venäläisten viisumien suhteen sekä terroristijärjestö Isisin kannattajien junailemisesta pakolaisleireiltä Suomeen.

– Mielestäni tällainen henkilö ei ole Suomen asialla vaan hän on jollakin muulla asialla.

Kritiikkiä satelee muidenkin ehdokkaiden, kuten Olli Rehnin (kesk.) ja Alexander Stubbin (kok.), suuntaan ”lapsellisen hyväuskoisesta” suhtautumisesta energiayhteistyöhön venäläisten kanssa.

Halla-ahon omassakin suhtautumisessa venäläisten kanssa tehtyyn energiayhteistyöhön on ollut havaittavissa ailahtelua. Perussuomalaiset ovat perinteisesti ja myös Halla-ahon puheenjohtajakaudella puolustaneet fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman käyttöä.

Fossiilisista polttoaineista merkittävä osa valmistettiin venäläisestä öljystä. Perussuomalaiset on pitkään ajanut bensan ja dieselin verotuksen alentamista, mikä lisäisi entisestään ulkomaisen öljyn käyttöä. Suomalaisiin ydinvoimaloihin taas uraania tuodaan yhä Venäjältä.

Myöskään venäläistaustainen ydinvoimala Suomessa ei ollut ikinä suomalaisen tuulivoiman kaltainen arvostelun kohde perussuomalaisille.

Vielä Apu-lehdelle helmikuussa 2022, eli vähän ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan, antamassaan haastattelussa Halla-aho ei pitänyt Fennovoima-hanketta merkittävänä turvallisuusuhkana Suomelle. Tuossa haastattelussa Halla-aho kuitenkin piti suurimpana turvallisuuskysymyksenä Suomen riippuvuutta ulkomaisista energiatoimituksista, joista suuri osa tuli Venäjältä.

Toisaalta jo vuonna 2018 Halla-aho pohti Facebook-kirjoituksessaan esimerkiksi energiantuonnin lopettamista tehokkaana keinona vaikuttaa Venäjään.

Noin viikko Venäjän hyökkäyksen jälkeen Halla-aho kirjoitti Facebook-sivullaan, että käsillä on se ”taitekohta historiassa, jossa on sekä välttämätöntä että poliittisesti mahdollista vapautua öljystä, hiilestä ja kaasusta”.

– Tältä osin täytyy päivittää omaakin ajattelua, hän kirjoitti.

Yksi hyvä esimerkki edellä mainitusta sinisilmäisestä suhtautumisesta Suomen ulkopolitiikassa on Halla-ahon mukaan Suomen liittyminen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen vuonna 2012.

Samaa sinisilmäisyyttä on Halla-ahon mukaan edustanut se, että Suomessa on vuosien mittaan syytetty russofobiasta tahoja, jotka ovat esimerkiksi vaatineet rajoituksia venäläisten Suomessa tekemiin maakauppoihin tai jotka ovat suhtautuneet kriittisesti venäläisten kaasuputkihankkeisiin.

Halla-ahon mukaan Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa on johtanut tarpeeseen Suomen ulkopoliittisen linjan perusteelliseen uudelleenarviointiin.

– Suomessa on pitkään uskottu ja ajateltu, että me voimme omalla käyttäytymisellämme ja provokaatioiden välttämisellä manageroida Venäjää ja vaikuttaa Venäjän tekemisiin. Nyt olemme havahtuneet parin viime vuoden aikana siihen, että Venäjällä on omia historiasta kumpuavia tavoitteitaan, joihin me emme voi vaikuttaa millään tavalla. Me voimme ainoastaan suojautua niiltä parhaamme mukaan, Halla-aho pohtii.

Halla-aho myöntää olevansa neuvoton Israelin ja palestiinalaisten jälleen avoimeksi sodaksi kiihtyneen konfliktin äärellä. Hän suhtautuu epäillen kahden valtion malliin, josta 1990-luvun alussa sovittiin palestiinalaisten ja Israelin kesken ja johon Suomi on yhdessä muun kansainvälisen yhteisön kanssa ripustautunut.

– Olen varsin pessimistinen sen suhteen, että tämä olisi mitenkään elinkelpoinen ajatus. Se on itse asiassa koko ajan muuttunut vähemmän elinkelpoiseksi käynnissä olevien prosessien kuten siirtokuntarakentamisen ja muiden tekijöiden myötä, Halla-aho sanoo.

Eskaloitunut kriisi on Halla-ahon mukaan osoittanut, että eri osapuolten kannattajat ovat syvällä omissa ideologisissa poteroissaan.

– Jos asian kärjistäen ilmaisee, niin kristillinen oikeisto on joka tapauksessa Israelin puolella ja äärivasemmisto joka tapauksessa palestiinalaisten puolella. Sieltä tuleviin uutisiin reagoidaan äärimmäisen nopeasti ennen kuin on varmistettu, pitävätkö ne paikkaansa ja uskotaan mielellään varsin sokeasti osapuolten tuottamaa propagandaa sen mukaan, millä puolella itse ollaan, Halla-aho arvioi.

– En ole sen enempää vasemmistolainen kuin kristillinen oikeistolainenkaan, eikä minulla ole tarvetta asemoida itseäni kenenkään puolelle tässä tilanteessa. Yritän tarkastella sitä avoimin silmin. Ongelmallista tässä on se, että tässä ei ole tarjolla sellaisia ratkaisuja, jotka olisivat realistisia ja jotka kelpaisivat kummallekin osapuolelle, Halla-aho summaa.

Halla-aho on eduskunnan puhemiehenä kiinnittänyt huomiota kommentoimalla edeltäjistään poiketen sosiaalisessa mediassa päivänpolitiikan käänteitä ja ottamalla kantaa puoluetovereidensa puolesta.

Eduskunnan puhemiestä on yleensä totuttu pitämään puoluepolitiikan ulkopuolisena hahmona ja siten varsin neutraalina toimijana.

Halla-aho ei näe, että hänen sometoiminnassaan olisi mitään huomauttamista tai kyseenalaista.

– Tietenkin ihmisen tiedottaminen mukautuu siihen rooliin, jossa ihminen on. Jos olisin tasavallan presidentti, niin sitten huomioisin tasavallan presidenttiyteni myös omassa viestinnässäni, Halla-aho sanoo.

Halla-ahon vanhat nettikirjoitukset nousevat toistuvasti esiin tiedotusvälineissä, osittain sen takia, että Halla-aho ei ole niistä yksiselitteisesti irtisanoutunut tai niitä pyytänyt anteeksi – tai harjoittanut ”tehokasta katumista”, kuten presidentti Sauli Niinistö asian aikoinaan muotoili.

Monien mieleen on jäänyt Halla-ahon blogiinsa vuosia ennen poliittisen uransa alkamista syksyllä 2003 kirjoittama pohdinta hänelle suuseksiä ehdottaneen homon ampumisesta, missä yhteydessä Halla-aho kirjoitti myös, että ”väkivalta on nykyään aliarvostettu ongelmanratkaisukeino”.

Kesäkuussa 2012 Halla-aho tuomittiin sakkoihin korkeimmassa oikeudessa uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Korkeimman oikeuden mukaan Halla-ahon blogikirjoitus kesällä 2008 sisälsi islaminuskoista herjaavia ja häpäiseviä väitteitä.

Halla-aho ei lämpene ajatukselle vanhojen kirjoitusten anteeksipyytämisestä.

– Kyllähän viime kesän tapahtumat esimerkiksi ministeri (Vilhelm) Junnilan ja ministeri (Riikka) Purran kohdalla osoittavat sen, miten vähän hyötyä on mistään pahoitteluista tai katumisista, kun toisella puolella ei ole pienintäkään aikomusta antaa anteeksi, Halla-aho sanoo.

– Ei tällaisessa tilanteessa pidä pyydellä mitään anteeksi, koska vastapuolella ei ole pienintäkään aikomusta antaa anteeksi. Tarkoitus on ainoastaan nöyryyttää ja sen jälkeen jatkaa aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut, Halla-aho jatkoi.

Halla-aho ei ole vaivannut päätään alhaisella suosiollaan presidenttiehdokkaiden kannatuskyselyissä, joissa hänen kannatuksensa on jäänyt kauaksi kärkiehdokkaiden Stubbin ja Haaviston taakse.

Perussuomalaisten ehdokkaiden kannatus jäi presidentinvaaleissa 2012 ja 2018 selvästi matalammaksi kuin puolueen kannatus eduskuntavaaleissa, kun Timo Soinin ja Laura Huhtasaaren osuudet annetuista äänistä jäivät alle kymmeneen prosenttiin.

– Presidentinvaaleissa ei päde aivan sama logiikka kuin muissa vaaleissa. Ihmiset äänestävät henkilöä ja henkilöiden välillä ehkä enemmän kuin sitä poliittista linjaa, jota ehdokas edustaa, Halla-aho selittää ilmiötä.

Jos perussuomalaisten kannattajat tällä kertaa ryhmittäytyisivät oman ehdokkaansa taakse, voisi vaalitulos Halla-ahon mukaan näyttää tällä kertaa hyvinkin toisenlaiselta.

– Koska ehdokkaita on paljon, pelkästään perussuomalaisten peruskannatuksella olisi täysin realistiset mahdollisuudet päästä toiselle kierrokselle. Sitten tilanne olisi tietysti aivan uusi, Halla-aho sanoo.

Halla-ahoa ei ole nähty vaalikentillä yhtä tiiviisti kuin Mika Aaltolan (sit.), Haaviston, Rehnin ja Stubbin kaltaisia päätoimisesti kampanjoivia ehdokkaita, sillä eduskunnan puhemiehen tehtävät ovat vieneet tuntuvan osan ehdokkaan ajasta.

– Tämän tehtävän hoito tulee ensin, ja kampanjoin niin sanotusti vapaa-ajallani, Halla-aho kertoo.

Presidentinvaalien alla on virinnyt keskustelua presidentin valtaoikeuksista. Halla-ahon mukaan presidentinvaalit eivät ole oikea ajankohta käydä keskustelua aiheesta.

– Mielestäni ei ole sopivaa, että presidentiksi pyrkivät ihmiset ottavat kantaa vaalien yhteydessä presidentin valtaoikeuksiin. Eihän presidentti niistä päätä. Eduskunta päättää niistä, Halla-aho sanoo.

– Tämä on aihe josta olisi syytä käydä keskustelua eduskuntavaalien yhteydessä sikäli kuin siitä halutaan käydä keskustelua, Halla-aho sanoo ja viittaa tuoreeseen mielipidekyselyyn, jonka mukaan valtaosa suomalaisista pitää presidentin nykyisen kaltaisia valtaoikeuksia sopivina.