Haavisto Ylelle: Suomen täytyy arvioida, onko Ruotsin Nato-hankkeelle tullut pidempiaikaisia esteitä – "Kyllä tässä sellainen viive syntyi"

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo Ylelle, että Suomen täytyy arvioida, onko Ruotsin Nato-hankkeen etenemiselle tullut pidemmän aikavälin esteitä Turkkia ärsyttäneiden mielenosoitusten myötä.

Haavisto kommentoi asiaa kun häneltä kysyttiin, onko Suomen järkevää edelleen edetä Nato-prosessissa samaa tahtia Ruotsin kanssa.

–  Varmasti molempien maiden turvallisuutta ajatellen se on ehdottomasti ykkösvaihtoehto, mutta täytyy tietysti arvioida tilannetta. Onko tapahtunut jotain sellaista, joka pidemmällä aikavälillä estäisi Ruotsin hankkeen etenemistä. Nyt on vielä liian aikaista siihen ottaa kantaa, Haavisto sanoi.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi maanantaina, että Ruotsin ei pidä odottaa Turkilta tukea Nato-jäsenyydelleen. Syynä on viikonloppuna Tukholmassa pidetty mielenosoitus, jossa äärioikeistopoliitikko poltti muslimien pyhän kirjan Koraanin lähellä Turkin suurlähetystöä.

Jo aiemmin Ruotsin ja Turkin välille oli noussut jännitteitä Tukholmassa pidetystä mielenosoituksesta, jossa Erdogania esittävä nukke ripustettiin roikkumaan jaloistaan.

Haavisto arvioi, että Turkkia provosoineista mielenosoituksista on tullut selvä hidaste Suomen ja Ruotsin Nato-tielle. Ulkoministerin mielestä protestoijat leikkivät Suomen ja Ruotsin turvallisuudella provosoimalla tarkoituksella Turkkia.

–  Kyllä tässä sellainen viive syntyi, joka varmasti kestää Turkin vaaleihin saakka eli tuonne toukokuun puoliväliin. Jatkuuko vielä sen jälkeen, sitä on vielä vaikea arvioida, Haavisto sanoi Ylelle.

Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa toukokuussa yhtä aikaa ja ovat pyrkineet etenemään prosessissa samaa tahtia. Suomen valtionjohto on aikaisemmin ollut haluton spekuloimaan mahdollisuudella, että Suomi voisi päästä Naton jäseneksi ennen Ruotsia.

Vielä sunnuntaina Haavisto korosti STT:n haastattelussa asiasta kysyttäessä sitä, että esimerkiksi Naton puolustussuunnittelun kannalta Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen jäsenyys olisi äärimmäisen tärkeää.

Turkki ja Unkari ovat ainoat maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä.