Pekka Haavisto Ylellä Yhdysvaltojen kongressin mellakasta: "Oliko tämä näytelmän viimeinen vai ensimmäinen näytös?"

Politiikka

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi Ylen Ykkösaamussa, että Yhdysvalloissa kävi niin kuin kävi, koska maassa on paljon turhautuneita ihmisiä, joita on yllytetty protestiin.

Turhautumisen takana on Haaviston mukaan muun muassa vaikea koronatilanne, työttömyys, taloudellinen ahdinko sekä pelko siitä, että Kiina vie markkinat.

Haaviston mukaan Yhdysvaltojen kongressitalon mellakoinnissa oli ainekset paljon pahempaankin, sillä osa kongressin edustajista saatiin turvaan viime tingassa ja kongressin talon luota purettiin pommeja.

–  Selvästi tämä on johtanut tällaiseen itsetutkiskeluun Yhdysvalloissa ja myös kysymykseen siitä, oliko tämä jonkin näytelmän viimeinen näytös vai oliko tämä ensimmäinen näytös ja mitä on tulossa, Haavisto pohti.

Haaviston mukaan jälkimmäinen teoria on pelottava. Kysymys on myös siitä, jatkuuko yllytys ja mitä tapahtuu virkaanastujaisissa.

–  Tässä on kaikki huonot ainekset olemassa, Haavisto sanoo.

Joe Bidenin virkaanastujaiset ovat 20. tammikuuta, ja tuolloin valta vaihtuu istuvalta presidentiltä Donald Trumpilta Bidenille.

Haaviston mukaan Trumpin kauden aikana republikaaneissa on vahvistunut siipi, jossa on populistisia ja äärioikeistolaisia tendenssejä. Hän ei kuitenkaan arvioi, mitä siivelle on nyt tapahtumassa.

Yhdysvalloissa edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi nosti perjantaina esiin huolensa Trumpin mahdollisesta yrityksestä käyttää maan ydinaseiden laukaisukoodeja. Pelosi sanoi keskustelleensa mahdollisen laukaisun estämisestä asevoimien komentajan Mark Milleyn kanssa.

Yhdysvaltain perustuslain mukaan ydinaseiden laukaisusta päättää yksin presidentti. Trumpin virkakautta on jäljellä 12 päivää.

Haavistolta kysyttiin, onko syytä olla huolissaan Yhdysvaltojen ydinaseista ja siitä, että ne pysyvät turvassa Trumpin loppukauden.

–  Pelosin huoli on hyvin todellinen tilanteessa, jossa istuva presidentti käyttäytyy hyvin epävakaasti ja arvaamattomasti.

Haavisto ei suoraan vastannut kysymykseen siitä, pitääkö ydinaseista olla huolissaan. Hän sanoi, että kansainvälinen yhteisö on huolissaan, sillä arvaamattomuus on kansainvälisen yhteisön ja myös Yhdysvaltain Euroopan liittolaisten kannalta pahinta.

Ulkoministeri Haaviston ympärillä kuohui lähes vuoden päivät, kun perustuslakivaliokunta tutki Haaviston toimintaa al-Holin leiriläisiin liittyvässä asiassa.

Perustuslakivaliokunta katsoi joulukuussa, että Haavisto toimi lainvastaisesti yrittäessään siirtää ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin. Edellytykset ministerisyytteen nostamiselle eivät kuitenkaan täyttyneet.

Haavistolta kysyttiin Ylen Ykkösaamussa, tekisikö hän nyt jotain toisin.

Haavisto sanoi, että hän olisi nimennyt erityisedustajan jo aikaisemmin.

–  Olisin toivonut, että asia olisi tullut jo aiemmin mieleeni ihan hallituskauden alussa, koska nyt näyttää siltä, että tarvittiin tällainen oma organisaationsa, joka on nyt toiminut oikein hyvin.

Ministerin syytekynnys virkatoimessa on korkeampi kuin tavallisella virkamiehellä. Perustuslakivaliokunta katsoi, ettei tämä korotettu syytekynnys Haaviston kohdalla ylittynyt.

Haavistoa pyydettiin selittämään, miksi syytekynnys on ministerin kohdalla korkeampi.

Haavisto sanoi, että kun perustuslakia säädettiin, pelättiin, että ministerivastuukysymystä voisi käyttää poliittisesti väärin hallituksen jäseniä ja koko hallitusta vastaan. Kokonaisuudella on Haaviston mukaan pyritty suojaamaan poliittista päätöksentekoa.

–  Ehkä tässä al-Hol-asiassa on nähty myös näitä tendenssejä, että kyse ei ole ollut vain juridiikasta vaan asia on ollut myös poliittisesti hyvin kiistanalainen, ja uskon, että perustuslain säätäjät ovat juuri tällaisia asioita miettineet, hän sanoi.