Vaaliviranomaiset löivät 19-vuotiasta Kamilia – vaalitarkkailijat kokivat väkivaltaa ja solvauksia Georgian vaaleissa
Venäjän vaikutuspiiriin viime vuosina lipuneen Georgian lokakuiset kohtalonvaalit jäävät historiaan synkkänä vaiheena sen valossa, miten kansalaisaktivisteja kohdeltiin äänestyspaikoilla.
Vapaaehtoisiksi vaalitarkkailijoiksi värväytyneet georgialaisnuoret kertovat STT:lle kohtaamastaan väkivallasta ja solvauksista, mikä näyttää järjestöraporttien perusteella olleen yleistä vaalien aikaan.
Parlamenttivaaleissa nähtiin poikkeuksellisen laaja paikallisten, vapaaehtoisten vaalitarkkailijoiden järjestäytyminen. Vapaaehtoiseksi ilmoittautui etenkin paljon tulevaisuudestaan huolissaan olevia nuoria.
Etukäteen vaaleista puhuttiin Georgian itsenäisen historian tärkeimpinä. Niissä ratkaistiin, näyttääkö maan tulevaa suuntaa länsimielinen EU-integraatiota kannattava joukko vai tiukemmin Venäjään nojaava ryhmä.
Venäjä-mielinen valtapuolue Georgialainen unelma voitti reilulla kaulalla länsimielisen oppositiokoalition. Oppositio on syyttänyt vaalivoittajaa laajasta vaalivilpistä, ja pääkaupunki Tbilisin kaduilla on nähty vaalien jälkeen laajoja mielenosoituksia.
Eri kansalaisjärjestöistä koostuvan georgialaisen Myvote-vaalitarkkailuliikkeen mukaan vaaleissa toimi noin 2 000 paikallista vapaaehtoista tarkkailijaa. Vapaaehtoiseksi pääsi yli 18-vuotias Georgian kansalainen, jolla ei ollut siteitä mihinkään puolueeseen.
Vapaaehtoisten tarkoitus oli toimia silminnäkijöinä vaaleissa huijaamisen vähentämiseksi ja todisteiden keräämiseksi.
Useiden järjestöjen keräämä materiaali kuitenkin näyttää, kuinka tarkkailijat kohtasivat tehtävässään fyysisiä hyökkäyksiä, sanallista häirintää, uhkailua ja perusteettomia karkotuksia äänestyspisteillä ympäri maata. Fyysisestä väkivallasta raportoitiin vaalipäivänä Myvote-liikkeen järjestöille 96 kertaa.
– Kun tällaisista asioista varoitettiin koulutuksessa, en ottanut sitä vakavasti. Sitten sain opetuksen, kertoo 19-vuotias Kamil Mustafa.
Georgian länsimielinen presidentti Salome Zurabishvili sanoi tuoreeltaan vaalien jälkeen, että Georgia on joutunut Venäjän hybridioperaation uhriksi. Venäjä on kiistänyt väitteet sekaantumisesta vaaleihin.
Kamil Mustafa oli vapaaehtoisena vaalitarkkailijana alle kahdentuhannen asukkaan kotikylässään Etelä-Georgiassa ja näki päivän aikana jatkuvasti sääntöjen vastaisia asioita.
– Ilmoittauduin, sillä halusin tehdä itse jotain asioiden eteen. Tiesin, että Georgialainen unelma on valmis mihin vain.
Vaaliviranomaiset olivat Mustafalle ennestään tuttuja kyläläisiä, esimerkiksi entisiä opettajia. Opettajat sanoivat, että hänen tekonsa ”tultaisiin muistamaan” yhteisössä. Mustafaa haukuttiin ja uhkailtiin myös homoseksuaalisuuden takia.
– He sanoivat, että minun on parempi muuttaa Eurooppaan, sillä he eivät muutenkaan halua minun kaltaisiani Georgiaan.
Mustafan päivä vaalitarkkailijana päättyi lopulta järkyttävään väkivaltatilanteeseen.
Kun toinen nuori vaalitarkkailija puuttui siihen, että kolme ihmistä meni samaan aikaan äänestyskoppiin, vaaliviranomainen suuttui ja löi häntä neljä kertaa päähän. Mustafan yrittäessä videoida tilannetta miehet tulivat väkivaltaisesti repimään hänen puhelintaan, tönien ja lyöden myös häntä.
Molemmat nuoret poistuivat tilanteen jälkeen paikalta kansalaisjärjestön kyydillä jatkamaan vapaaehtoistyötä toiselle vaalipisteelle.
Kaikesta huolimatta Mustafa on ylpeä siitä, että hän oli paikalla.
Mustafa ei tapahtumien jälkeen näe enää tulevaisuuttaan Georgiassa. Hän on hakenut pysyvää oleskelulupaa toisesta maasta.
Aitaj Kalilli, 27 on pitkän linjan vapaaehtoinen ja omien sanojensa mukaan kokenut aktivisti. Hän on toiminut vaalitarkkailijana kaikissa kotimaansa vaaleissa viimeiset kahdeksan vuotta ja tiesi, mitä odottaa.
Hänkin toimi tarkkailijana Etelä-Georgian alueella, useammalla pisteellä.
– Ei minua oikeastaan pelottanut konfliktitilanteet viranomaisten kanssa. Olen kokenut pahempaakin, esimerkiksi kyynelkaasua mielenosoituksissa.
Kalilliin ei kajottu fyysisesti, ja hän uskoo sen johtuvan sukupuolesta. Naista ei lyötäisi, mutta ikäviä kommentteja sekä yrityksiä rajoittaa tarkkailutehtävää riitti.
– Kun raportoin vaalivilpistä, minulle sanottiin, että näin käy kun tytöille antaa oikeuden koulutukseen.
Kävi miten kävi, molemmat nuoret uskovat, että tarkkailuliikkeellä oli merkitystä.
– Nämä ihmiset pelkäsivät, mitä heille tapahtuu, kun raportoimme huijauksista. Ensi vaaleissa he miettivät kahdesti, voiko huijata, Mustafa sanoo.
Kalilli myös huomasi, että tänä vuonna vaalitarkkailijaksi lähtivät hänen ystävistään myös he, joita politiikka ei aiemmin kiinnostanut.
– Demokratian rakentaminen Georgian kaltaisessa valtiossa vie aikaa. Vaikeudet tuovat ihmisiä lähemmäs toisiaan.
Toisin kuin Mustafa, hän haluaa vielä jäädä kotimaahansa.
Vuosi 2024 on saanut kansalaiset, etenkin nuoret, aktivoitumaan Georgiassa poikkeuksellisella tavalla. Paikallinen politiikan tutkija ja yliopistoluennoitsija Nino Abzianidze näkee, että vaalitarkkailuliikkeen suosio on osa laajempaa kansalaisaktivismin aaltoa.
Kaikki sai alkunsa jo keväällä 2023, kun kansalaisjärjestöjä ja medioita rajoittava ”agenttilaki” sai aikaan historialliset mielenosoitukset jo tuolloin hallinnutta Georgialaista unelmaa vastaan.
Kun laki otettiin esiin uudelleen keväällä 2024, mielenosoitukset puhkesivat yhä rajumpina. Silloin moni nuori tuli ensi kertaa mukaan.
– Luulen, että he saattoivat yhtäkkiä tuntea vapautensa olleen uhattuna, Abzianidze sanoo.
Kevään 2024 mielenosoitusten jälkeen presidentti Zurabishvili kehotti kansalaisia suuntaamaan katseet kohti vaaleja. Vaalit olivat niin ikään jatkumoa mielenosoituksista alkaneelle liikkeelle.
Myvote-vaalitarkkailuliikkeen mukaan sen vapaaehtoiset levittäytyivät yhteensä yli 1 100 vaalipisteelle. Tarkkailijoiden suurella määrällä on Abzianidzen mukaan vaikutusta siihen, mitä Georgiassa seuraavaksi tapahtuu.
– Oppositio, järjestöt ja presidentti järjestelevät nyt oikeuteen todisteita siitä, etteivät nämä olleet vapaat ja rehelliset vaalit. Emme olisi koskaan saaneet tietää huijauksien laajuudesta ja niiden mekanismista ilman tarkkailijoita, tutkija kuvaa.
Nyt Abzianidze on huolissaan siitä, kuinka pitkälle nuorten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa kantaa tapahtumien jälkeen. Epäreilujen vaalien myötä olisi ymmärrettävää, jos usko Georgian instituutioihin alkaisi horjua.
– Moni nuori tunsi ensi kertaa voivansa vaikuttaa ja että heidän äänellään on väliä. Nyt meillä onkin käsitys, että vaaleissa oli ongelmia eivätkä ne olleet reilut. Tästä voi seurata tunne, että heillä ei olekaan väliä.
Nino Abzianidze on apulaisprofessori Georgian Julkisten asioiden instituutissa sekä vanhempi tutkija Georgian yhteiskuntatieteiden keskuksessa.