Eurajoella uhmattiin trendejä ja rakennettiin uusi kyläkoulu – "Kun tarjoamme lapsiperheille lähipalveluita, meille muuttaa uutta väkeä"

Eurajoella uidaan ylpeästi vastavirtaan. Kun muualla suljetaan viimeisetkin kyläkoulut, Eurajoen Sydänmaalle rakennettiin vuosi sitten uusi koulurakennus.

Vanhassa, yli satavuotiaassa hirsikoulussa alkoi ilmetä sisäilmaongelmia pari vuotta sitten. Kyläläiset valtasi syvä huoli, miten käy koulun. Tilannehan olisi saatettu tulkita loistavaksi tilaisuudeksi lakkauttaa koko opinahjo ja ryhtyä kuskaamaan lapset viiden kilometrin päähän keskuskoululle.

Niin ei kuitenkaan tehty.

Koulutrendi on Suomessa pitkään ollut suuruuden ekonomiaa ihannoiva.

Vajaassa 30 vuodessa maaseutukouluista on lakkautettu peräti 93 prosenttia. Kaiken kaikkiaan koulujen määrä on vähentynyt puolella koko maan mittakaavassa. Kouluja on nyt saman verran kuin 1900-luvun alussa.

Pitkäaikainen kuntapäättäjä Heimo Nikula kertoo, että Eurajoella vallitsee vahva kyläkoulujen säilyttämismentaliteetti eikä se pettänyt Sydänmaankaan kohdalla.

– Se on arvo, josta haluamme maksaa.

Eurajoen kunta ei myöskään halunnut pettää ihmisiä, jotka olivat muuttaneet kylälle koulun vuoksi.

– Esimerkiksi meidän perheemme ei olisi tullut tänne asumaan ilman koulua, vanhempainyhdistyksen jäsen, Nokialta paluumuuttajana Eurajoelle tullut Anu Jokinen sanoo.

Kyläkoulujen lakkauttamista perustellaan usein säästöillä. Nikulaa tämä argumentti epäilyttää. Ainakaan hän ei ole nähnyt tilastotutkimusta, joka osoittaisi niiden taloudellisen hyödyn.

– Kuntataloudet ovat ihan yhtä kuralla sielläkin, missä ei ole enää yhtään kyläkoulua. Kun tarjoamme lapsiperheille lähipalveluita, meille muuttaa uutta väkeä. Sillä taas on positiivisia vaikutuksia moneen asiaan, hän painottaa.

Koulutalon sisällä on rauhallista. Keittiöstä tulvivat kotoisat ohrapuuron ja mustikkasopan tuoksut.

Lapset tulevat välitunnilta sisään ja kävelevät tottuneesti luokkahuoneisiin, vaikka toinen opettaja on koulutuksessa ja toinen kiinni haastattelussa.

Hurmaava neiti esittelee naulakolla itsensä reippaasti. Kertoo olevansa eskarilainen. Vanhempi koululainen hymyilee ylpeänä vieressä kuin isosisko.

Ja mikäli asianosaisia on uskominen, pieni koulu onkin kuin perhe.

Opettaja Mikko Peren mukaan kyläkoulu opettaa sosiaalisuutta eri-ikäisten lasten kesken. Isommat opastavat pieniä. Jokaisella esiykkösellä on oma kummi, jonka kanssa esimerkiksi heitetään sovitusti läpyt heti aamusta.

– Kiusaamista on äärimmäisen vähän. Jos jotain pientä tulee, se saadaan heti selvitettyä.

Peren mukaan kyläkoulun suurin etu on joustavuus.

– Kun tulee jotakin yllättävää muutosta päivän suunniteltuun toimintaan, pystymme koko koulu keittiötä myöten reagoimaan nopeasti.

Monen ikätason yhdysluokkiin liittyy haasteitakin. Opettaja joutuu venymään moneksi pysyäkseen jatkuvasti tilanteen tasalla.

– Toisaalta lapset oppivat itsenäiseen työskentelyyn ja ottamaan vastuuta. Kyläkouluissa on toimittu tästä näkökulmasta uuden opetussuunnitelman idealla jo 50 vuotta, Pere sanoo.

Opettajan tähtihetki on se, kun tokaluokkalainen huomaa, että eskarilaisella on jokin ongelma ja hän pyytää vaivihkaa lupaa mennä auttamaan.

– Vastaan ”juu” tai vain nyökkään salaliittolaisen elkein, Pere myhäilee.

Monesti ajatellaan, että kyläkoulut ovat jääneet ajastaan jälkeen esimerkiksi digitaalisten välineiden ja muiden resurssien osalta.

Ainakaan Sydänmaalla tämä ei pidä paikkaansa.

– Iso kiitos kunnalle siitä, että meillä on hyvä toimintaympäristö, Pere kehuu.

Kyläkoulu on koko kylän keskus. Jos koulu tapetaan, kuolee usein samalla kaikki muukin kylätoiminta ja sen myötä yhteisöllisyys.

– Tiedän kyliä, jotka ovat häviämässä kokonaan koulun lakkautuksen jälkeen. Sellaista ei valtakunta kestä, Nikula sanoo.

Sydänmaalla vaikuttaa aktiivinen kyläyhdistys, joka vastikään palkittiin vuoden satakuntalaisena kylänä.

Kyläyhdistyksen yhteydessä toimii myös vanhempaintoimikunta, johon kuuluvat kaikki oppilaiden vanhemmat.

– Teemme paljon mielekästä yhteistyötä koulun kanssa, Anu Jokinen kertoo.

Parhaillaan on menossa koulun ja vanhempaintoimikunnan yhdessä ideoima lukuhaaste, johon osallisiksi toivotaan kaikkia oppilaita perheineen.

Joulun aikaan pidetään puurojuhla ja vappuna perinteiset juhlat.

Haastateltavat toteavat, että kyläkoulu on harvinaista luksusta. Heidän mukaansa useina ajatellaan, ettei kyläkoulu kykene antamaan ajan- ja ikäryhmänmukaista opetusta.

– Se ei pidä paikkaansa. Kyläkouluista on moni ponnistanut pitkälle. Täältä saa hyvät eväät elämään ja jatkokoulutukseen.