EU-ympäristöministerit hyväksyivät kiistellyn ennallistamisasetuksen – Mykkänen äänesti vastaan
EU:n ympäristöministerit hyväksyivät kokouksessaan maanantaina kiistellyn ennallistamisasetuksen. Niukka enemmistö syntyi, kun aiemmin pidättäytyneen Itävallan vihreiden ympäristöministeri Leonore Gewessler äänesti esityksen puolesta.
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) äänesti esitystä vastaan. Hän viittasi puheenvuorossaan asetuksen aiheuttamien kustannusten kohdistuvan kohtuuttomasti Suomen kaltaisiin maihin.
– Vaikka ennallistamisasetus on Suomelle nyt selvästi aiempia versioita toteuttamiskelpoisempi, emme edelleenkään voineet tukea lopputulosta, koska mahdollisuuksia reilummalle kustannusjaolle olisi ollut. Keskustelussa sai kuitenkin laajasti kannatusta tarve kohtuullistaa kuluja ja toimia oikeudenmukaisesti, joten sen tulee näkyä toimeenpanossa, Mykkänen sanoi tiedotteessa.
Asetuksen puolesta äänesti 20 maata ja vastaan kuusi: Suomi, Unkari, Puola, Italia, Ruotsi ja Hollanti. Belgia pidättäytyi äänestämästä. Määräenemmistöön vaadittu 65 prosenttia jäsenmaiden väestöstä ylittyi vain noin yhdellä prosenttiyksiköllä.
Ennallistamisasetus tulee voimaan heinä–elokuussa.
Mykkäsen mukaan seuraavaksi on etsittävä keinot, joilla asetuksen toimeenpano on Suomen oloissa mahdollisimman kustannustehokasta ja yhteensovitettavissa elinkeinojen kanssa.
Luxemburgista etänä suomalaismediaa maanantaina tavannut Mykkänen myönsi Itävallan mielenmuutosta seuranneen asetuksen hyväksymisen tulleen hänelle yllätyksenä.
– Olisimme vielä toivoneet lisää parannuksia, mutta nyt mennään tältä pohjalta ja tehdään tästä mahdollisimman hyvä, Mykkänen sanoi.
Hänen mukaansa edessä on nyt ”valtava työ” ennallistamissuunnitelmien teossa ja toimeenpanossa. Yrityksistä ja järjestöiltä tulevan rahoituksen rooli on Mykkäsen mukaan potentiaalisesti hyvin merkittävä, ettei kaikkea tarvitse tehdä aina vain veronmaksajien rahoilla.
EU-komission alkuperäiset arviot ennallistamisasetuksen vuotuisista kustannuksista Suomelle liikkuivat Mykkäsen mukaan 700–900 miljoonan euron mittakaavassa.
Ympäristöneuvos Olli Ojalan mukaan Suomen kannalta myönteistä kehitystä oli ollut muun muassa se, että aiemmista melko jäykistä säännöistä poiketen nyt jäsenvaltioilla on vuoteen 2030 saakka enemmän liikkumavaraa päättää, mistä ennallistamistoimet kannattaa aloittaa.
– Esimerkki helposta ja edullisesta kohteesta ovat niin sanotut turhaan ojitetut suot, joissa puusto ei ole alkanut tuottavasti kasvaa, mutta jotka silti heikentävät alapuolisia vesistöjä. Niitä voitaisiin varmaan aika kivuttomasti ja edullisesti ennallistaa, Ojala ympäristöministeriöstä kuvaili.
Itävallassa maan ympäristöministerin toiminta on aiheuttanut sisäpoliittisen kriisin. Itävallan kansanpuoluetta (ÖVP) edustavan liittokansleri Karl Nehammerin mukaan ympäristöministerillä ei ollut oikeutta äänestää asetuksen puolesta.
Nehammer kertoo ilmoittaneensa EU:n puheenjohtajamaalle Belgialle, että Gewesslerin äänestyspäätös on laiton ja että Itävalta aikoo viedä asian EU:n tuomioistuimeen.
Suomessa opposition enemmistö kannatti ennallistamisasetuksen hyväksymistä, mutta hallituspuolueet ja keskusta vastustivat sitä.