EU:n talouspolitiikan säännöt jäivät yhä sopimatta – Suomi edustaa tiukkaa linjaa, vaikka oma velkasuhde on jo ylittänyt rajan
EU:n talouspolitiikan säännöt jäivät yhä sopimatta, kun EU-maiden valtiovarainministerit tapasivat Brysselissä torstaina ja perjantaina. Kokoukseen liittyi odotuksia mahdollisesta sovusta, vaikka muun muassa Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) suhtautui jo kokouksen alla epäillen sen syntymahdollisuuksiin.
EU:n talouspolitiikan säännöt tulevat jatkossakin olemaan pohjimmiltaan vanhat tutut: velkaa saa olla korkeintaan 60 prosenttia ja alijäämää korkeintaan 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuitenkin lukuisat maat – Suomi mukaan lukien – ovat muun muassa velkamäärissään jo rajojen ulkopuolella.
Nyt sorvattavana ovat siksi uudet keskipitkän aikavälin säännöt, joiden avulla maiden olisi tarkoitus suunnistaa kohti varsinaisia rajoja.
Sääntöjen tulisi valmistua vuoden loppuun mennessä. Purra myös pitää hyvin todennäköisenä, että EU-maiden valtiovarainministerit joutuvat koolle vielä kertaalleen ennen vuoden vaihtumista.
Suomi edustaa Saksan kanssa neuvotteluissa tiukan taloudenpidon linjaa.
Samaan aikaan Suomen julkisyhteisöillä on jo velkaa noin 74 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. EU-alueen mailla velkaa on keskimäärin runsaat 83 prosenttia ja euroalueella keskimäärin runsaat 90 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta Purra hakee vertailukohdan Pohjoismaista.
– Pohjoismaisesta klubista olemme vakavasti tippuneet, mutta kyllä mielestäni sen pitää olla se, mitä kohti haluamme mennä.
Tanskalla ja Ruotsilla on julkisyhteisöjen velkaa runsaat 30 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. EU- ja euroalueen keskiarvoa puolestaan nostavat muun muassa Belgia, Portugali, Ranska, Espanja, Italia ja Kreikka, joilla velkaa on jo 106–160 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Purran mukaan keskusteltavana on yhä kolme asiaa. Ensimmäinen niistä on se, kuinka nopeasti ja millä ehdoin maat joutuvat liiallisen alijäämän menettelyyn sääntöjen rikkomisesta.
– Tässä asiassa olisi nyt löytymässä jonkinlainen kompromissi niin, että liiallisen alijäämän menettelyssä olevan julkisen talouden korjaamisen vaateet pysyisivät pitkälti ennallaan. Mutta sitten vastineeksi tällä pöydällä on mukana ehdotus, jossa näistä sopeutusvaatimuksista voitaisiin väliaikaisesti uusien sääntöjen alkuvaiheessa poiketa, Purra sanoi.
Toinen keskustelun elementti ovat turvalausekkeet, joilla tiukan talouden pidon maat haluaisivat varmistaa velan vähenemisen ja alijäämien kurissa pysymisen tarkastelukauden aikana. Purran mukaan turvalausekkeisiin liikkuvia lukuja on eri kompromissiesityksissä liikuteltu jonkin verran.
– Ei mitään sellaista radikaalia, että olisi suurempia muutoksia näihin, hän sanoo.
Kolmas keskustelun kohteena oleva osio liittyy siihen, kuinka uudistuksia ja investointeja voidaan huomioida osana julkisen talouden sopeutuspolulla. Tämä on tärkeää maille, jotka eivät kuulu talouden nuukailijoihin.