EU:n budjettia voidaan kasvattaa kevyesti, sanovat hallituskokelaat – maataloustukien leikkaus on herkkä paikka keskustalle, SDP tasapainottelee
EU:n budjetin koosta ei tule suurta riitaa, jos hallitukseen päätyvät nyt Säätytalolla olevat puolueet.
Hallituskokelaat eli SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat kaikki valmiita kasvattamaan EU:n budjettia kevyesti, jos se on tarpeen kokonaisuuden kannalta.
EU-maat neuvottelevat parasta aikaa rahan käytöstä vuosina 2021–2027. Neuvottelut ovat tärkeät, koska päätökset vaikuttavat suoraan siihen, mitä Euroopan unioni tulevaisuudessa tekee ja mihin suuntaan se kehittyy.
Brexitin takia neuvottelut ovat aiempaa vaikeammat, koska Britannia jättää budjettiin tuntuvan aukon. Samaan aikaan EU:lle on hahmoteltu paljon uusia menoja puolustusrahastoon, maahanmuuton hallintaan, ilmastotoimiin ja tutkimukseen.
Yhtälössä leikkauslistalle olisivat joutumassa maatalousrahat ja alueiden kehitysrahat.
STT kysyi puolueilta, olisivatko ne valmiita kasvattamaan budjettia, joka on nyt noin yhden prosentin EU:n bruttokansantulosta. Komissio on esittänyt kasvattamista noin 1,11 prosenttiin.
SDP:n mielestä komission budjettiesitys on oikeansuuntainen. Suomen tarkka kanta voidaan puolueen mukaan päättää vasta myöhemmin. Myös keskusta on valmis joustamaan budjetin koosta.
– Neuvotteluissa on kyettävä katsomaan kokonaisuutta. Tärkeintä on, että käytetylle yhteiselle rahalle saadaan selkeää lisäarvoa jäsenvaltioille, keskustasta linjataan.
Vasemmistoliitto vahvistaisi EU:n budjettia ensisijassa luomalla unionille omia rahoituslähteitä. Puolue verottaisi vihreiden tavoin muun muassa lentämistä.
Myös vihreät olisi valmis kasvattamaan maltillisesti unionin omia tuloja ja budjettia. RKP ”sietäisi pientä kasvua, jos tarpeen”.
Puheenjohtajamaan vastuu alkaa jo painaa, sillä Suomen odotetaan toimivan budjettineuvotteluissa välittäjänä. EU-maat yrittävät löytää yhteisymmärrystä rahoista syksyllä.
Aikataulua pidetään tiukkana, joten voi hyvin olla, että päätökset venyvät.
Leikkauslistalle ehdotetut maatalousrahat ovat perinteisesti olleet Suomelle tärkeitä. Toissa vuonna Suomi sai EU:sta 1,5 miljardia euroa, josta vajaa 60 prosenttia oli maatalousrahoja.
Maatalousbudjetti jakautuisi jatkossakin kahteen osaan, jotka olisivat tuottajille menevät suorat tuet sekä maaseudun kehittäminen. SDP ottaa kantaa varovasti.
– Suomen kannalta EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa maaseudun kehittämisvarojen turvaaminen on keskeistä, puolue toteaa.
Keskusta ei leikkauksia hyväksy.
– Päinvastoin esitämme lisää rahaa maatalouden kakkospilariin (maaseudun kehittäminen).
Maatalouden osuus EU:n budjetissa on pienentynyt jyrkästi viime vuosikymmeninä. Vielä 80-luvulla maatalouteen suunnattiin 70 prosenttia, kun seuraavalla budjettikaudella osuus voisi komission mukaan olla noin 30 prosenttia.
Vasemmistoliiton mielestä maataloustukia tarvitaan, mutta pidemmällä aikavälillä tukiriippuvuutta pitäisi vähentää. Vihreät ”siirtäisi rahoitusta maataloustuista asteittain muihin Euroopan tulevaisuuden avainkysymyksiin”.
– EU:n maataloustukijärjestelmää tulee kehittää ympäristön ja ilmaston kannalta kestävämpään ja eläinten kannalta eettisempään suuntaan, esimerkiksi suosimaan kasvisproteiinien tuotantoa.
Oppositioon tällä tietoa menevät perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät kasvattaisi budjettia.
– Koheesiotukia pitää vähentää. EU:n turvonnutta hallintoa on karsittava kovalla kädellä. Ulkosuhdehallinto on hyvä esimerkki, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vastaa.
Kokoomus on tulevien hallituspuolueiden linjoilla. Suomen pitäisi sen mielestä olla valmis maksamaan jonkin verran lisää EU:n budjettiin.
– Olisi epärehellistä väittää, että samanaikaisesti voidaan lisätä uusia menoja, säilyttää vanhat ja pitää silti kiinni kuluvan budjettikauden jäsenmaksujen tasosta.