EU saavutti virstanpylvään uusiutuvassa energiassa – Suomessa jo 85 prosenttia sähköstä hiilivapaata
Uusiutuva energia on vallannut alaa sähköntuotannossa EU-maissa. Nosteessa ovat erityisesti tuuli- ja aurinkovoima.
Viime vuonna uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin EU-maissa ensimmäistä kertaa enemmän sähköä kuin fossiilisilla polttoaineilla. Uusiutuvien eli tuulen, auringon, vesivoiman ja bioenergian osuus sähköntuotannosta oli 38 prosenttia.
Fossiilisilla polttoaineilla eli hiilellä, maakaasulla ja öljyllä tuotettiin sähköstä 37 prosenttia.
Suomi tuotti uusiutuvilla enemmän sähköä kuin EU-maissa keskimäärin.
Energiateollisuus ry:n mukaan uusiutuvan energian osuus Suomen sähköntuotannosta oli 51 prosenttia, ydinvoiman 34 prosenttia ja fossiilisten sekä turpeen yhteensä 14 prosenttia.
Sähköntuotannosta EU:ssa kertovat Oxfordin yliopiston ja Global Change Data Lab -järjestön sivusto Our World in Data sekä tutkijaorganisaatio Ember.
Kestävämpään energiantuotantoon tähtää esimerkiksi Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitos.
Voimalan alueelle Näsijärven rantaan pystytetään parhaillaan uuden kattilarakennuksen runkoa. Uudessa yksikössä lisätään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä ja vähennetään hiilidioksidipäästöjä.
Nykyisessä Naistenlahti 2 -yksikössä puolet polttoaineesta on vielä jyrsinturvetta. Puolet on biopolttoaineita, joiden käyttöä ei voi kuitenkaan nykyisellä kattilalla lisätä. Sen korvaa uusi yksikkö, joka otetaan kaupalliseen käyttöön ensi vuoden lopulla.
– Uuden voimalaitoksen energianlähteenä ovat metsäbiomassat. Niitä ovat esimerkiksi metsähake- ja murske, metsäteollisuuden erilaiset sivutuotteet kuten kuoret ja biomassoiksi luokiteltava kierrätyspuu. Meillä on myös vireillä ympäristölupahakemus, jolla saisi käyttää kiinteitä jäteperäisiä kierrätyspolttoaineita kuten vähän likaisempaa purkupuuta, listaa projektipäällikkö Erkki Suvilampi.
Uusiutuvan energian kasvu Euroopassa perustuu osaltaan tuuli- ja aurinkovoiman liki tuplaantumiseen vuoden 2015 jälkeen. Ne tuottavat jo viidesosan sähköstä.
Fossiilisista polttoaineista kivihiilen osuus sähköntuotannossa on tippunut 13 prosenttiin. Emberin mukaan vauhti on kuitenkin liian hidas, jotta saavutettaisiin EU:n tavoitteena oleva hiilineutraalisuus vuonna 2050.
Suomen hyvä sijoitus uusiutuvassa energiassa johtuu monesta tekijästä, arvioi Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Peter Lund.
Niihin kuuluu pohjoismainen yhteinen sähkömarkkina, jossa yli puolet sähköstä on vesivoimaa. Bioenergiaa saadaan paljon metsäteollisuudesta. Lisäksi tuulivoima on kaupallistunut nopeasti eikä tarvitse taloudellista tukea. Myös vanha ydinvoima vaikuttaa päästöjä laskevasti.
Fossiilisten polttoaineiden väistyessä sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet. Suomessa 85 prosenttia sähköstä on hiilivapaata. Lundin mukaan on mahdollista, että sähkösektori on lähes päästötön 2020-luvun loppuun mennessä.
– Laki edellyttää hiilestä luopumista, turpeesta ollaan nyt luopumassa ja päästöoikeuksien hinta on nousussa. Pohjoismainen sähkö on tulossa myös päästöttömäksi ja on halpaa. Tuulivoimakin on vahvassa kasvussa. Kaikki nämä painavat päästöjä sähköntuotannossa kohti nollaa.