Sopu uusista Venäjä-pakotteista – EU pyrkii eroon nesteytetyn maakaasun tuonnista
EU-maat hyväksyivät torstaina seuraavan Venäjään kohdistuvan, järjestyksessä 19. pakotepaketin.
Pakotteet kohdistuvat muun muassa Venäjän energia- ja finanssisektorille ja varjolaivastoon. Lisäksi pakotteisiin kuuluu venäläisen nesteytetyn maakaasun LNG:n tuontikielto EU-alueelle. Se astuu voimaan vuonna 2027.
Venäläiset energiajätit Rosneft ja Gazprom Neft joutuvat nyt täydelliseen liiketoimintakieltoon EU:ssa.
Lisäksi pakotteita asetetaan niin venäläiselle pankkisektorille kuin esimerkiksi kryptovaluutta-alustoille. Pakotteita kohdistetaan myös sellaisiin kolmansien maiden toimijoihin, jotka mahdollistavat Venäjän tulovirtoja. Näihin lukeutuu muun muassa kiinalaisia öljyjalostamoita, jotka ostavat raakaöljyä Venäjältä.
– Näillä pakotteilla on todellista vaikutusta, ja ne heikentävät Venäjän taloutta. Venäjän käy yhä vaikeammaksi rahoittaa laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainassa, sanoi torstaina EU:n puheenjohtajamaa Tanskan ulkoministeri Lars Lökke Rasmussen.
Etenkin venäläiseen energiaan nojaava Slovakia vitkutteli pakotepaketin hyväksynnässä, mutta maa saatiin taipumaan muiden EU-maiden kannalle.
Slovakialla oli huolia esimerkiksi siitä, miten nousevat energiahinnat vaikuttavat sen autoteollisuuteen. Slovakian mukaan se sai kuitenkin huoliinsa riittäviä vastauksia EU:lta.
Pakotteiden piiriin lisätään muun muassa 117 uutta varjolaivaston alusta, mikä nostaa pakotteiden piirissä olevien varjolaivaston aluksien määrän yli 550 alukseen.
EU:n suunnitelmissa on kuitenkin selvittää, miten varjolaivastoon voitaisiin puuttua entistä paremmin. EU haluaa muun muassa selvittää, miten unionissa voitaisiin paremmin pysäyttää ja nousta venäläisille aluksille niiden tutkimista varten.