EU-maat pääsivät sopuun uusista Venäjä-pakotteista – viides pakotepaketti kieltää muun muassa kivihiilen tuonnin
Euroopan unionin maat pääsivät myöhään torstai-iltana sopuun EU:n uudesta pakotepaketista Venäjää vastaan. Asiasta kerrottiin Ranskan EU-puheenjohtajuuden virallisella Twitter-tilillä.
Torstai-illan myöhäinen päätös syntyi EU-suurlähettiläiden Coreper II -kokouksessa. EU-lähettiläiden eli jäsenmaiden pysyvien edustajien komitean tehtäviin kuuluu muun muassa lainsäädäntötyö.
Sovittu viides pakotepaketti vahvistetaan kirjallisella käsittelyllä myöhemmin tänään.
Pakotteet osuvat ensimmäistä kertaa Venäjän energiateollisuuteen, sillä ne kieltävät kivihiilen tuonnin. EU-arvion mukaan Venäjän kivihiilikaupan arvo on vuosittain noin neljä miljardia euroa.
Lisäksi pakotteisiin kuuluu asevientikielto, useiden venäläispankkien varojen jäädyttäminen ja Venäjän lipun alla seilaavien laivojen pääsyn kieltäminen satamiin.
Pakotteita asetetaan muun muassa venäläisiä oligarkkeja, propagandatoimijoita, asevoimien edustajia sekä Ukrainaan hyökkäykseen linkitettyjä teollisuustoimijoita vastaan.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tviittasi jo ennen päätöksen vahvistamista, että G7-maiden johtajat seisovat tiukasti Ukrainan tukena ja ottavat yhdessä lisäaskelia Venäjän vastaisten pakotteiden suhteen.
Euroopan parlamentti vaati aiemmin torstaina julkaistussa päätöslauselmassaan niin venäläisen kaasun, öljyn, hiilen kuin ydinpolttoaineen tuonnin kieltämistä.
Vaikka paine siihen, että EU-pakotteita laajennettaisiin koskemaan myös esimerkiksi kaasua on kasvanut, on asia EU-maille vaikea, sillä niiden riippuvuus venäläisenergiasta vaihtelee.
– Pohdimme, miten pääsisimme eroon siitä (kaasusta ja öljystä), mutta emme voi irrottautua kaasuntuonnista yhdessä yössä. Kuvittele, mitä se tarkoittaisi joillekin jäsenmaille, joiden energiantuotannosta yli 50 prosenttia on kiinni venäläisessä kaasussa, EU:n ulkosuhdejohtaja Josep Borrell sanoi yhdysvaltalaisen uutiskanavan PBS:n haastattelussa ennen viidennen pakotepakettipäätöksen syntymistä.
Borrelin mukaan tuontia pyritään vähentämään nopeastikin ja toiveena on, että vuoden kuluttua EU-maat eivät käyttäisi enää juuri lainkaan venäläistä kaasua. Tämä kuitenkin on Borrelin mukaan kiinni myös siitä, kuinka nopeasti Yhdysvallat ryhtyy tukemaan EU-maita venäläiskaasun korvaamisessa.