EU lupaa tukea itärajaa, mutta toistaiseksi vain lainarahalla

EU-komissio haluaa vahvistaa Venäjän hyökkäyssodasta kärsineitä EU:n itäisiä raja-alueita, mutta se tehdään toistaiseksi lähinnä vain lainainstrumentin avulla.

EU-komission mukaan hybridisodankäynti, muuttoliikkeen välineellistäminen ja Venäjän hyökkäyssodasta kärsinyt talous ovat vaikuttaneet erityisesti yhdeksään jäsenmaahan, joista yksi on Suomi. Tämä on johtanut investointien vähentymiseen, talouskasvun hidastumiseen, väestökatoon ja turvallisuuskulujen kasvuun.

– Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen paikkoja, jotka oli aiemmin rakennettu tavallista arkea, rajat ylittävää ostosmatkailua ja turismia varten, käytetään nyt turvallisuuteen, summasi Euroopan unionin koheesio- ja uudistusasioista vastaava komissaari Raffaele Fitto keskiviikkona.

EU:n mukaan tämä voi komission mukaan heikentää jopa laajemmin EU:n kykyä turvata itärajaansa.

– Näiden alueiden tukeminen on siksi poliittinen välttämättömyys, Fitto sanoi.

Tuen keskiössä on ensi viikolla julkistettava EastInvest-väline, joka koordinoi 28 miljardin euron suuruisen lainan jakamista.

Käytännössä jäsenmaille annetaan mahdollisuus käyttää olemassa olevia aluekehitysrahoja takauksina erilaisille lainaa antaville laitoksille, joihin näiden olisi muuten vaikea päästä käsiksi – esimerkiksi Euroopan investointipankille.

Lisäksi EU:n itärajaa on tarkoitus vahvistaa komission aiemmin julkistamalla ”droonimuurilla”, Baltian maiden sähköverkkojen vahvistamisella sekä lisäksi erilaisilla koulutus- ja työllisyysohjelmilla raja-alueille.

EU:n vuoteen 2028 asti ulottuvassa budjetissa ei ole toistaiseksi enää mahdollisuutta ohjata lisää suoraa rahaa itärajan tukemiseen.

Siksi itäiset jäsenmaat ovat pyrkineet lobbaamaan tukea EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kautta, joka kattaa vuodet 2028–2034. Komissio on jo aiemmin esittänyt Suomelle 1,6 miljardin euron summaa raja- ja muuttoliikenteen hallintaan tulevina vuosina osana tätä uutta budjettia.