EU-komissio esittää sitovia tavoitteita luonnon ennallistamiseksi – Suomen turvemaat voivat päätyä laajojen toimien kohteeksi

Ennallistaminen

Suomen turvemaat voivat päätyä laajojen ennallistamistoimien kohteeksi, sillä Euroopan komissio esittää jäsenmaille sitovia tavoitteita luonnon ennallistamiseksi.

Komissio haluaisi, että ainakin 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista olisi ennallistamistoimien kohteena vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteena olisi, että ennallistamistoimia laajennettaisiin kaikkiin niitä kaipaaviin alueisiin vuoteen 2050 mennessä.

Suomessa ennallistamislain vaikutukset näkyisivät esimerkiksi turvemailla, sillä yksi tavoitteista on ennallistaa esimerkiksi maatalouskäytössä olevia ojitettuja turvemaita kosteikoiksi.

Ennallistamislain perusteena on luonnon monimuotoisuuden tukeminen. Luontokato eli luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on edennyt hälyttävää tahtia maailmanlaajuisesti.

Komission arvion mukaan 80 prosenttia EU:n elinpiireistä on luonnon monimuotoisuuden kannalta huonossa kunnossa.

Esityksen mukaan komissio antaisi jäsenmaille mahdollisuuden päättää itse keinoista, miten ennallistamistavoitteet saavutettaisiin.

Komissio katsoo, että sitovia yhteisiä tavoitteita tarvitaan, koska tähän mennessä vapaaehtoiset tavoitteet eivät ole tuoneet riittäviä tuloksia monimuotoisuuden tukemiseksi.

Monimuotoisuuden tukemiseen tähtää myös komission toinen tänään antama esitys, joka johtaisi kemiallisten tuholaistorjunta-aineiden käytön puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa turvemaita on ojitettu etenkin metsätalouden käyttöön. Työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmän raportissa mainitaan, että Suomessa soiden maankäytöstä hieman yli puolet, 4,65 miljoonaa hehtaaria, on ojitettu metsäkäyttöön.

Raportin luvut ovat vuodelta 2020, jolloin ojittamattomia soita oli 31 prosenttia ja suojeltuja soita 14 prosenttia. Maatalouden käytössä turvemaista oli kolme prosenttia ja turvetuotannon käytössä noin prosentti.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK tyrmäsi komission esityksen tuoreeltaan ja vaatii Suomen hallitusta toimimaan niin, että lain lopputulos on Suomen talouden kannalta kestävä. MTK lisäksi huomauttaa, että turvemaiden viljelyrajoitukset olisivat monen maatilan kannalta kohtalon kysymyksiä.

Komission esitys etenee seuraavaksi EU-jäsenmaiden sekä EU-parlamentin käsittelyyn. Komissio on laskenut vaikutusarvioinneissaan esityksen taloudellisia vaikutuksia.

Suomen osalta tavoitellut ennallistamistoimet toisivat muhkean laskun. Komission laskelmien mukaan vuotuiset ennallistamiskustannukset olisivat Suomessa kolmanneksi suurimmat kaikista EU-maista, koska ennallistettavia alueita olisi niin paljon.

Ennallistamiskustannukset olisivat Suomessa 0,9 miljardia euroa vuodessa. Suomen edellä olisivat Ranska 2,1 miljardin euron kustannuksilla ja Espanja 1,5 miljardilla eurolla.

Vastaavasti komissio laskee, että Suomi saisi toisiksi suurimmat hyödyt ennallistamistoimista. Suomen saamat hyödyt olisivat arvoltaan 9,7 miljardia euroa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvostelee komissiota siitä, että hyötylaskelmiin liittyy epäselvyyttä.