Etlan Vihriälä pitää vaatimuksia aktiivimallin peruuttamisesta absurdeina – "Juuri nyt on otollinen aika parantaa työn vastaanottamisen kannustimia"

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Vesa Vihriälä pitää vaatimuksia vuoden alusta käynnistyneen niin sanotun aktiivimallin peruuttamisesta järjettöminä.

– Vaatimukset ns. aktiivimallin peruuttamisesta ovat absurdeja, Vihriälä kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan Etlan sivuilla.

Malli vahvistaa Vihriälän mukaan juuri niitä työttömyysturvajärjestelmän piirteitä, jotka tutkimuksen valossa ovat järkeviä.

– Lyhyt omavastuu, korkeahko työttömyyskorvauksen taso työttömyysjakson alussa ja myöhemmin aleneva korvaustaso, jos työtön ei työllisty tai edes pyri parantamaan työllistymisedellytyksiään, hän luettelee.

Myös aktiivimallin ajoitus on Vihriälän näkemyksen mukaan kohdallaan.

– Juuri nyt, kun työvoiman kysyntää on runsaasti, on otollinen aika parantaa työn vastaanottamisen kannustimia.

Mallin toimivuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että viranomaiset kykenevät tarjoamaan työllistymistä tukevia palveluita koko maassa.

– Tämä olisi varmistettava vuoden 2018 ensimmäisessä lisäbudjetissa, hän painottaa.

Etlan toimitusjohtaja kiinnittää kolumnissaan huomiota loka- ja marraskuun erinomaisiin työllisyyslukuihin.

– Jos viime vuoden trendi jatkuisi muuttumattomana, hallituksen tavoite runsaasta 100 000 työpaikan lisäyksestä ja 72 prosentin työllisyysasteesta vaalikauden loppuun mennessä toteutuisi selvästi. Tulos olisi siis paljon parempi kuin mitä mikään ennusteita Suomessa laatinut taho vielä alkusyksystä ennakoi, hän toteaa.

Ongelmallisin seikka on, että trendin jatkuminen saattaa törmätä työvoimakapeikkoihin.

Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä

Positiivisen trendin jatkumiseen ei kuitenkaan ole Vesa Vihriälän mielestä syytä tuudittautua.

– Ongelmallisin seikka on, että trendin jatkuminen saattaa törmätä työvoimakapeikkoihin. Kuten esimerkiksi siihen, että avautuviin työpaikkoihin ei välttämättä löydy työntekijöitä.

Vihriälä nostaa kolumnissaan esille työvoiman saatavuusongelmia helpottamaan muun muassa koulutusuudistukset ja ulkomaisen työvoiman saannin helpottamisen.

– Vaikka se ei suoraan auta suomalaisia työllistymään, välilliset vaikutukset voi olettaa positiivisiksi verrattuna tilanteeseen, ettei työpaikkoja voida täyttää lainkaan, hän toteaa.

Olennaisinta Vesa Vihriälän kuitenkin on, että työttömillä ja työvoiman ulkopuolella olevilla olisi riittävät taloudelliset kannustimet työllistyä.

Perhevapaiden uudistus tai asuntotarjonta parhailla työmarkkina-alueilla ovat esimerkkejä keinoista, joilla työllistymistä voidaan helpottaa, vaikka nopeita tuloksia niistä tuskin voi odottaa.

Vihriälän mukaan olisi traagista, jos vaivoin nousuun saatu työvoiman kysyntä jäisi realisoitumatta sen vuoksi, että työn ulkopuolella olevat eivät työllisty osaamispuutteiden, sijainnin tai taloudellisten kannustimien heikkouden vuoksi.

– Politiikassa pitäisikin painottaa asioita, joilla tätä riskiä voidaan pienentää. Viime aikoina on tässä suhteessa tehty useita hyviä uudistuksia. Niitä on syytä jatkaa.

– Mitään yhtä ratkaisevaa lisälääkettä ei ole, vaan kyse on pikemminkin erilaisista samaan suuntaan vaikuttavista toimista, hän muistuttaa.