Etlan tutkija näkee öljyn hinnoissa nousupainetta loppuvuonna – kalliin bensan vuoksi säädetyt helpotukset voimassa tänäkin vuonna
Öljyn markkinahinta uhkaa kääntyä loppuvuonna nousuun, arvioi Elinkeinoelämän tutkimusliiton (Etla) tutkija.
– On olemassa isoja kysyntään ja tarjontaan vaikuttavia tekijöitä, joiden perusteella öljyn hinta voisi nousta edelleen tai ainakaan se ei laskisi, Ville Kaitila sanoo STT:lle.
Vuoristorata on Kaitilan mukaan sopiva termi kuvaamaan öljyn hintakehitystä viime vuosina, ja sen seuraukset ovat näkyneet myös suomalaisilla bensapumpuilla.
95-oktaanisen bensiinin litrahinta pyöri 2010-luvun lopulla useita vuosia 1,5 euron tietämillä ennen kuin hinta sukelsi koronapandemian alettua. Pandemian vuoksi säädetyt sulkutoimet rokottivat öljyn kysyntää ja sitä kautta sen hintaa. Kehitys kääntyi päinvastaiseen suuntaan valtioiden suuren koronaelvytyksen myötä ja jatkui entistä rajumpana, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan runteli markkinoita.
Hintapiikki nähtiin viime kesällä, jolloin odotus maailmantalouden ajautumisesta taantumaan eli kysynnän kuihtumisesta käänsi hinnan laskuun. Vuoden lopussa laskutrendi pysähtyi eli hinta tasaantui.
Kaitilan mukaan öljyn hinnan tulevaa suuntaa on vaikea ennustaa. Hän sanoo, että isot analyysiyritykset esittävät hyvin erilaisia arvioita öljyn hintakehityksestä. Henkilökohtaisesti hän kuitenkin näkee monta signaalia nousupaineesta.
Ensimmäinen niistä nähdään jo helmikuussa, jolloin tulee voimaan Venäjän öljytuotteiden tuontikielto Euroopan unioniin. Se vähentää tarjontaa ja voi nostaa hintaa.
Samaan aikaan analyytikot seuraavat, miten Kiinan uusi koronalinja vaikuttaa maan talouskehitykseen. Maa purki tiukat koronajärjestelynsä, mikä on toisaalta johtanut viruksen leviämiseen maassa. Kaitila uskoo, että kun tautiaalto on mennyt ohi, toimeliaisuus voisi alkaa maassa lisääntyä.
– Muutenkin arvioidaan, että maailmantalous saattaa alkaa jo heräillä vuoden loppupuolella, Kaitila sanoo.
Hintakehityksen arviointi on kuitenkin kaikkea muuta kuin suoraviivaista. Asiaan vaikuttaa myös euron ja dollarin välinen kurssi, koska raakaöljyn hintaa seurataan dollareissa. Tällä oli seurauksena myös viime syksynä.
– Vaikka raakaöljy dollareissa halpeni, euro heikkeni samalla, niin että kehitys ei näkynyt vastaavalla suuruudella bensapumpulla, Kaitila sanoo.
Viime kuukausina euro on puolestaan vahvistunut uudelleen. Toisaalta myös suurten öljymaiden tuotantosuunnitelmat voivat nekin vaikuttaa hintoihin.
Suomessa bensiinin ja dieselin keskihinnat putosivat joulukuussa pitkästä aikaa alle kahden euron litralta.
Varsinkin työssä käyville autoilijoille on edelleen tänä vuonna voimassa helpotuksia polttoainekuluihin, vaikka hinnat ovat ainakin toistaiseksi laskeneet niistä huippulukemista, joiden aikana helpotuksista päätettiin.
Valtio on nostanut työmatkoille tarjottavan matkakuluvähennyksen enimmäismäärän viidenneksellä 8 400 euroon. Samalla oman auton käytöstä työmatkalla saatavaa kilometrikohtaista vähennystä nostettiin niin ikään viidenneksellä 30 senttiin kilometriltä.
Järjestely oli voimassa myös päättyneenä vuonna. Helpotus ei näy suoraan bensapumpulla, vaan erikseen verotuksessa tehtävällä ilmoituksella helpotetaan omaa veroprosenttia. Verohallinto arvioi viime vuonna, että lähes 600 000 suomalaista hyötyy parantuneista matkakuluvähennyksistä.
Veronmaksajien keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen sanoo, ettei bensan hinnan kehittyminen itsessään vaikuta siihen, ketkä saavat vähennystä, sillä kuluvähennys määrittyy kuljetun matkan mukaan.
– On monimutkaista arvioida, miten nostettu vähennys vaikuttaa työmatkailijan litrahintaan, mutta se parantaa autoilevan työmatkailijan tilannetta, hän sanoo.
Suoraan bensapumpulla näkyy jakeluvelvoitteen alentaminen. Tuotantokustannuksiltaan kalliimpien uusiutuvien polttoaineiden sekoitevelvoitetta on alkaneelle vuodelle laskettu 7,5 prosenttiyksiköllä 13,5 prosenttiin.
Jakeluvelvoitteen lasku on niin ikään jatkoa viime vuodelta. Hallitus on arvioinut alennuksen laskeneen dieselin pumppuhintoja noin 10 sentillä.
Tätäkin suurempi nousu olisi luvassa ensi vuodelle, sillä väliaikainen kompensointi on tarkoitus kuroa umpeen nostamalla jakeluvelvoite kerralla 28 prosenttiin. Hallituksen esityksen mukaan se nostaisi dieselin pumppuhintaa yli 20 sentillä litralta.