Etla: Usean korkeakoulututkinnon hankkiminen ei johda parempaan menestykseen työmarkkinoilla
Toisen tai useamman korkeakoulututkinnon suorittaminen ei johda korkeampiin tuloihin tai parempaan työllisyyteen, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) tiistaina julkaistun raporttinsa perusteella.
Raportin mukaan ansiotulot ja työllisyys laskevat opintojen alettua selvästi, mutta palaavat muutaman vuoden jälkeen opintoja edeltäneelle tasolle. Tämän jälkeen tulotaso ja työllisyys jatkavat suunnilleen samalla kehityspolulla kuin ne olivat ennen uusien opintojen aloittamista.
Etlan selvitys perustuu Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoihin. Tarkastelujoukko on muodostettu poimimalla opiskelijarekisteristä kaikki vuosina 2000–2020 korkeakoulutuksessa aloittaneet henkilöt.
Vuonna 2020 Suomen korkeakouluissa aloitti runsaat 7 000 opiskelijaa, joilla oli aiemmin suoritettuna vähintään yksi saman tason tutkinto.
Korkeakoulutuksen moninkertainen suorittaminen on Etlan mukaan lisääntynyt selvästi viimeisten 10–20 vuoden aikana. Vuonna 2020 aloittaneista opiskelijoista jo kymmenellä prosentilla oli aiemmin suoritettuja korkeakoulututkintoja.
– Korkeakoulupaikoista on kroonista ylikysyntää. Samaan aikaan, kun uusien ylioppilaiden on vaikea päästä koulutukseen, useampaa tutkintoa suorittavien osuus kasvaa. Tarvitsemme nykyistä paremman ymmärryksen siitä, onko korkeakoulutuksen resurssit kohdennettu optimaalisella tavalla, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen tiedotteessa.
Eniten toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita aloittaa terveys- ja hyvinvointialoilla.
Etlan mukaan useampaa tutkintoa suorittavat ovat tyypillisimmin 25–34-vuotiaita ja heistä suurin osa on naisia. Tässä ikäryhmässä ansiot ja työllisyys ovat kasvussa jo ennen uuden tutkinnon aloittamista, eikä useamman tutkinnon suorittaminen johda parempaan kehitykseen.
Virtanen kaipaa vielä lisätutkimusta useamman korkeakoulututkinnon tarkemmista vaikutuksista.
– Toista tai useampaa korkeakoulututkintoa suorittavia on Suomessa jo niin paljon, että olisi tärkeää ymmärtää, miten korkeakoulutuksen moninkertainen suorittaminen hyödyttää yksilöä tai yhteiskuntaa. Tämä ryhmä kuitenkin syrjäyttää korkeakoulutuksesta ensikertalaisia, joille koulutuksen hyödyt ovat tutkitusti merkittäviä. Näin ollen moninkertaisen korkeakoulutuksen aiheuttamat hyvinvointitappiot voivat olla suuria, Virtanen sanoo.