Etla: Maahanmuutto hyödyttää Suomen julkista taloutta – "Vaikutus olisi merkittävä"

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla laskee, että maahanmuuton vaikutus Suomen julkiselle sektorille on myönteinen.

Risto Murron kasvutyöryhmälle laaditussa taustamuistiossa Etla toteaa, että ikääntyvä Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, koska se on vastavoima työikäisen väestön vähenemiselle.

Tähän tarvittaisiin 44 000 ihmisen vuotuinen nettomuutto. Nyt näköpiirissä on kuitenkin vain 24 000 ihmisen vuotuinen muuttovoitto.

– Jos vähäisen syntyvyyden aiheuttama ikääntyminen saataisiin pysäytettyä maahanmuuton avulla, kestävyysvaje alenisi kaksi prosenttiyksikköä. Vaikutus valtionvelan hallinnalle olisi siis merkittävä, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju tiedotteessa.

Etlan mukaan lyhytaikainen iso maahanmuuttoaalto alentaa aluksi kohdemaan elintasoa, mutta pidemmällä aikavälillä elintaso kohoaa sitä mukaa kun maahanmuuttajat työllistyvät ja sopeutuvat.

Vaikutus talouskasvuun riippuu siitä, nostaako maahanmuutto kohdemaan osaamistasoa ja innovatiivisuutta.

– Ajatus siitä, että maahanmuuton aiheuttama lisääntynyt työn tarjonta kasvattaisi työttömyyttä, perustuu virheelliseen oletukseen siitä, että työpaikkojen määrä kansantaloudessa on vakio. Tutkimuskirjallisuuden valossa maahanmuuttajat eivät niinkään syrjäytä kantaväestöä työmarkkinoilla vaan toisia maahanmuuttajia, Kangasharju huomauttaa.

Ulkomailla syntyneiden 15–65-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2022 neljä prosenttiyksikköä matalampi kuin Suomessa syntyneillä. Työllisyysaste laski nopean muuttoaallon myötä vuonna 2023 ja oli Tilastokeskuksen mukaan 70,3 prosenttia. Taso oli silti korkeampi kuin yhtenäkään aiempana vuonna jaksolla 2016–21.

Suomeen tulleet muuttajat ovat keskimäärin nuorempia kuin kantasuomalainen väestö ja Suomessa syntyneitä terveempiä. Terveysero ei näytä kapenevan iän myötä.

Koulutus- ja tulotaso on maahan tullessa Suomessa syntyneitä matalampi, mutta paranee ajan myötä kun maahanmuuttajat hankkivat suomalaisille työmarkkinoille sopivaa kokemusta, kielitaitoa ja osaamista.

Koulutetun työvoiman maahanmuutto on vahvasti keskittynyt yliopistoihin, terveydenhuoltoon ja ICT-aloille.

– Korkeasti koulutetut muuttajat hyödyttävät kohdemaata, koska talouskasvu perustuu koko ajan enemmän osaamiselle. Maahanmuutto laajentaa ja täydentää Suomessa syntyneiden osaamistarjontaa, innovaatiokykyä ja edistää tiedon leviämistä, Kangasharju toteaa.

Haasteena on, että merkittävä osa Suomeen muuttavista jättää maan melko pian. Viisi vuotta maahan tulon jälkeen Suomessa elää noin puolet maahanmuuttajista ja 10 vuoden kuluttua enää 40 prosenttia. Perheelliset pysyvät maassa muita kauemmin.