Ennallistamisneuvottelujen tulos arveluttaa keskustameppejä – "Äänestyksestä on tulossa jälleen kerran tiukka ja jännittävä"
Keskustalaiset europarlamentaarikot Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen suhtautuvat kriittisesti saavutettuun neuvottelutulokseen ennallistamisasetuksesta.
Kataisen mukaan ennallistamisneuvotteluiden tulos punnitaan joulukuun äänestyksessä. Neuvottelut ovat hänen mukaansa olleet hankalat, eikä parlamentin Suomellekin edullista heinäkuista kantaa ole huomioitu niissä riittävästi.
– Nyt saavutettua parlamentin, neuvoston ja komission välistä lopputulosta on arvioitava tarkkaan ja kokonaisvaltaisesti, ennen vihoviimeistä äänestystä parlamentissa, Katainen summaa kannanotossaan.
Kataisen mukaan myönteistä saavutetussa sovussa on ennallistamistoimien priorisointi Natura-alueille. Huolta herättää kuitenkin priorisoinnin rajaus vain vuoteen 2030 asti.
Kataisen mukaan turvepohjaisten peltojen vettäminen on yksityiselle maanomistajalle vapaaehtoista. Vaatimusta vetettyjen alueiden koolle on laskettu vuosina 2040 ja 2050, vaadittu pinta-ala laski puolesta kolmasosaan.
Katainen painottaa, että EU-tason rahoitus on välttämätöntä, eikä sitä saa jättää vain jäsenmaiden harteille.
– Komissio ottaakin nyt kalliit ennallistamiskustannukset aiempaa vakavammin ja arvioi rahoitusta EU-tasolla. Tärkeä sopimus ruokaturvan takia oli, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta sitä ei oteta.
Kielteistä Kataisen mukaan on, että poikkeuksia laaja-alaisille luontotyypeille ja lajistoille ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi ei saatu tarpeeksi joustavaksi.
– Tämä olisi laskenut kustannuksia. Kun ennallistettavat pinta-alat ovat suuria, myös kustannukset ovat huomattavat.
Myös maatalousmaiden vettäminen olisi pitänyt Kataisen mielestä poistaa kokonaan, sillä turvepeltojen osuus alueellisesti voi olla huomattava. Lisäksi nyt on epäselvää, kuinka velvoittavia muut ennallistamistoimet tulevat olemaan.
– Velvoittava heikentämättömyyskielto jäi edelleen lakiin, parlamentin tahdon vastaisesti. Se ei huomioi tarpeeksi luonnontilan luonnollisia muutoksia.
Lopullinen äänestys parlamentissa on Kataisen mukaan odotettavissa joulukuun puolen välin täysistunnossa.
– Äänestyksestä on tulossa jälleen kerran tiukka ja jännittävä.
Toinen keskustameppi Mauri Pekkarinen pitää neuvottelutulosta klassisesti oikeansuuntaisena, mutta riittämättömänä.
Pekkarisen näkemys on, että sopu henkii kuitenkin vahvasti komission ja neuvoston äänestyspäätöksen mukaista linjaa.
– Juuri tuollaisen lopputuloksen pelossa äänestin yhdessä 311 muun mepin kanssa koko esityksen hylkäämisen puolesta sen ollessa muutama kuukausi sitten parlamentin äänestyksessä.
Sopu sisältää Pekkarisen mukaan pehmennyksiä ja avoimeksi vielä jääviä lupauksia joustoista sinne ja tänne erityisesti ennallistamistoimien ensimmäiseen vaiheeseen eli vuoteen 2030 edettäessä.
– Pidemmällä tähtäyksellä vaadittavien ennallistamistoimien laajuus vaikuttaisi liikkuvan aika lähelle alkuperäistä komission huonoa esitystä.
Pekkarisen mukaan ilmeiseltä näyttää sekin, että ennallistamisesta Suomelle aiheutuvat kustannukset tulevat muutostenkin jälkeen olemaan koko EU:n suurimpia.
– Tämä on sikälikin kohtuutonta, että Suomelle on jo nyt sälytetty EU:n korkeimmat päästövähennykset ja uusiutuvan energian suurimmat lisäysvelvoitteet.
Suomalainen luonto, vesistöt, rannat ja metsät tarvitsevat Pekkarisen mukaan ennallistamistoimia.
– Nyt sovittu malli ei tarjoa siihen oikeudenmukaisimpia ratkaisuja, hän päättää.