Enemmistö uskoo saavuttavansa saman elintason kuin vanhempansa – suhtautuminen yhteen varallisuuden muotoon erottaa sukupolvia
Enemmistö suomalaisista uskoo pääsevänsä samaan elintasoon kuin vanhempansa, käy ilmi LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Kyselyn mukaan 29 prosenttia vastaajista ennakoi pääsevänsä jopa parempaan elintasoon kuin vanhempansa ja 28 prosenttia luottaa saavuttavansa saman elintason. Hieman tai selvästi vanhempaa elintasoa itselleen povaa 32 prosenttia vastaajista.
Vastaajan ammattiasema ja työllisyystilanne vaikuttaa tiedotteen mukaan selvästi käsitykseen oman varallisuuden kehityksestä. Johtavassa asemassa olevista 78 prosenttia on luottavaisella mielellä vanhempiensa kanssa samaan elintasoon pääsemisestä, työttömistä niin kokee vain joka neljäs.
Perinteisesti jokainen sukupolvi on aina nostanut elintasoaan edelliseen sukupolveen nähden. On kuitenkin esitetty väitteitä, että nykyinen kolmekymppisten sukupolvi olisi ensimmäinen, joka ei enää eläisi vanhempiaan mukavammin.
Enemmistö kyselyyn vastanneista 35-44 –vuotiaista ei usko näihin väitteisiin. Ikäluokan edustajista 60 prosenttia arvioi, että he ovat eläkeikään mennessä saavuttaneet vanhempiensa elintason.
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mukaan reaalitulojen perusteella nykynuorten sukupolvi ei vietä nuoruuttaan heikommissa oloissa kuin aiemmat sukupolvet.
– Nuorilla elintason nousu on kyllä jäänyt varttuneempia ikäluokkia maltillisemmaksi, eli nykynuoret joutuvat aloittamaan elinkaaritulojensa kerryttämisen niukemmista tuloista verrattuna kaikkiin kotitalouksiin, Nummiaro toteaa.
Nuorimmissa ikäluokissa arviot ovat pessimistisempiä: kyselyn 25-34 –vuotiaista vastaajista enää 49 prosenttia vastaajista uskoi, että on eläkeikään mennessä päässyt yhtä mukaviin oloihin kuin vanhempansa.
Nykyisiä noin kaksikymppisiä onkin kutsuttu epävarmuuden sukupolveksi, joka on kasvanut vuonna 2008 alkaneen pitkän talouskriisin varjossa. Nuorten tulevaisuudenkuvia varjostavat myös ilmastonmuutoksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamisen kaltaiset kollektiiviset vastuut.
– Lisäksi koronakriisi vaikeuttaa lähtökohtia lisäämällä julkista velkaa ja heikentämällä heidän työuransa alkutaivalta, Nummiaro pohtii.
Epävarmoista näkymistä huolimatta nuorimpienkin ikäluokkien näkemyksissä on toiveikkuutta. Vain 19 prosenttia 15-24 –vuotiaista uskaltaa uskoa vanhempiaan parempaan elintasoon, mutta 35 prosenttia uskoo saavuttavansa vähintään saman elintason kuin vanhempansa. Nuorten joukossa epävarmuus näkyy kuitenkin suurena en tiedä -vastausten osuutena.
Enemmistölle suomalaisista varallisuuden rakentamisen kivijalka on selvä, ja sen muodostavat kolme perinteistä tekijää: oma asunto, muhkea pankkitili ja auto.
Muutosta on kuitenkin ilmassa nuorissa, alle 45-vuotiaissa ikäluokissa. Heistä suuri joukko uskoo vanhemmista sukupolvista poiketen, että heidän varallisuuttaan tulevat muodostamaan myös rahasto-osuudet ja osakkeet.
Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi kaikkiaan 1026 suomalaista.